| Juurakon Hulda | |
|---|---|
 Elokuvajuliste |
|
| Ohjaaja | Valentin Vaala |
| Käsikirjoittaja |
Jaakko Huttunen Valentin Vaala |
| Perustuu |
Juhani Tervapään näytelmään Juurakon Hulda Jyväskylä: Gummerus, 1937 |
| Tuottaja | Matti Schreck |
| Säveltäjä | Harry Bergström |
| Kuvaaja | Armas Hirvonen |
| Leikkaaja | Valentin Vaala |
| Lavastaja | Ossi Elstelä |
| Pääosat |
Irma Seikkula Tauno Palo Topo Leistelä Hugo Hytönen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 17. lokakuuta 1937 |
| Kesto | 88 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 1 158 199 mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Juurakon Hulda on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen komediaelokuva vuodelta 1937. Se perustuu Hella Wuolijoen salanimellä Juhani Tervapää kirjoittamaan samannimiseen näytelmään.[1]
Juurakon Hulda on lajiltaan yhteiskunnallinen komedia ja se oli ensimmäinen Wuolijoen teosten pohjalta tehty elokuva. Elokuvakäsikirjoituksen teki Suomi-Filmin konttoripäällikkö Jaakko Huttunen yhdessä Vaalan kanssa.[2]
Tarina sijoittuu 1930-luvun Helsinkiin, jonne hämäläisen torpan köyhä tyttö Hulda Juurakko saapuu työnhakuun. Hän pääsee tuomari Soratien sisäköksi, mutta ryhtyy pian opiskelemaan kyllästyttyään työväestön huonoon kohteluun ja asemaan. Sisukkaasti ponnistellen hän suorittaa akateemisen loppututkinnon. Huldan sisukkuutta ihaillaan, mutta hänen etenemisyrityksensä kohtaavat kaavamaisia asenteita. Kateelliset seurapiirinaiset ryhtyvät mustamaalaamaan Huldan mainetta, mutta vastoinkäymiset eivät murra häntä. Hulda Juurakko on tyypillinen wuolijokelainen vahva ja itsenäinen nainen, joka ei alistu piian asemaan vaan raataa tietään huipulle ajaen työväenluokkaisten oikeuksia.
Näytelmän kantaesitys oli Helsingin Kansanteatterissa 11. maaliskuuta 1937. Pääosissa nähtiin Emmi Jurkka ja Kaarlo Angerkoski, elokuvassa vastaavia rooleja näyttelivät Irma Seikkula ja Tauno Palo. Juurakon Hulda oli Seikkulan läpimurto valkokankaalla sekä ensimmäinen elokuva, joka rikkoi Suomessa miljoonan katsojan rajan.[2]
Elokuva aiheutti aikoinaan kohua varsinkin poliittisissa piireissä. Äärioikeistossa Wuolijoen mielipiteiden koettiin olevan vaaraksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Eräät kotiapulaiset olivat suututtaneet työnantajansa, koska olivat käyneet katsomassa Juurakon Huldan. Elokuva toimi innoituksena tuhansille 1930-luvun suomalaisnaisille, sillä päähenkilön tavoin monet työväestöön kuuluvat naiset kyllästyivät huonoon asemaansa.[3]
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäpajuei löytynyt - ↑ a b Juurakon Hulda Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla, s. 140, 141. Helsinki: Majakka, 2008. ISBN 978-951-9260-88-4