| Kaapelitehdas | |
|---|---|
 Kaapelitehdas vuonna 2007 |
|
| Osoite | Tallberginkatu 1 C 15 |
| Sijainti | Salmisaari, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Tehdas |
| Valmistumisvuosi | 1943 |
| Suunnittelija | W. G. Palmqvist |
| Omistaja | Kiinteistö Oy Kaapelitalo |
| Kerrosala | 53 000 m² |
 |
|
Kaapelitehdas on Helsingin Salmisaaressa sijaitseva entinen Suomen Kaapelitehdas Oy:n tehdasrakennus, joka on nykyisin kulttuurikäytössä. Se rakennettiin kolmessa vaiheessa 1939–1954. Kaapeleiden valmistus alkoi vuonna 1943. Rakennuksen suunnitteli Wäinö Gustaf Palmqvist, jonka käsialaa oli myös Suomen Kaapelitehtaan aikaisempi tehdas, nykyinen Merikortteli Punavuoressa.
Tuotantotoiminnan lakattua Oy Nokia Ab:n ja Helsingin kaupungin välillä solmittiin vuonna 1987 sopimus rakennuksen jatkokäytöstä. Nykyään Kaapelitehtaan rakennus ja vanha teollisuusympäristö ovat suojeltuja. Valmistuessaan Kaapelitehdas oli Suomen suurin rakennus.
Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. Kaapelilla toimii muun muassa kolme museota, ravintola Hima & Sali, gallerioita, radiokanavia, taidekouluja, tanssiteattereita sekä lukuisia kuvataiteilijoita, yhtyeitä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Lyhytaikaisesti vuokrattavissa halleissa järjestetään konsertteja, näyttelyitä, messuja ja festivaaleja. Kaapelitehdas on päivittäin noin 900 ihmisen työpaikka, ja tiloissa vierailee vuosittain yli 500 000 ihmistä.[1]
Tehtaan kokonaispinta-ala on noin 56 000 neliömetriä,[2] josta hiukan alle 35 000 neliömetriä on vuokrattu pitkäaikaisin sopimuksin yli 250 vuokralaiselle.lähde? Viittä suurinta hallia vuokrataan vuorokausi kerrallaan erilaisiin tapahtuma-, näyttely- ja esitystarkoituksiin.
Kokonaisuuden kehittämisestä, tilojen vuokrauksesta ja rakennuksen peruskorjaamisesta vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kaapelitehdas on riippumattomien eurooppalaisten kulttuurikeskusten Trans Europe Halles -verkoston jäsen. Verkostoon kuuluu noin 100 keskusta eri puolilla Eurooppaa.[3]
- ↑ Kaapelitehdas luovuuden lähde. Evento-lehti, 25.10.2017, nro 5/2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kaapelitehdas-verkkosivu kaapelitehdas.fi. Arkistoitu 6.6.2019.
- ↑ TEH-verkkosivu teh.net. Arkistoitu 1.3.2019.