Back Kadmium Afrikaans ካድሚየም Amharic Cadmio AN كادميوم Arabic كادميوم ARY كادميوم ARZ Cadmiu AST Kadmium Azerbaijani Кадмий Bashkir Kadmium BAN

Kadmium

Hopea ← Kadmium → Indium
Zn
↑
Cd
↓
Hg  
 
 


Yleistä
Nimi Kadmium
Tunnus Cd
Järjestysluku 48
Luokka Metalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 12, siirtymäalkuaine
Jakso 5
Tiheys8,65[1] · 103 kg/m3
Kovuus2,0[2] (Mohsin asteikko)
VäriHopeanharmaa metallinen
Löytövuosi, löytäjä 1817, Friedrich Stromeyer
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)112,414(4)[3]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)161[1] pm
Kovalenttisäde148[1] pm
Van der Waalsin säde158[1] pm
Orbitaalirakenne[Kr] 4d10 5s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 18, 2
Hapetusluvut+II
KiderakenneHeksagonaalinen[4]
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Kiinteä
Sulamispiste594,22[1] K (321,07 °C)
Kiehumispiste1 040[1] K (767 °C)
Moolitilavuus0,01301[2] · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö100[1] kJ/mol
Sulamislämpö6,192[2] kJ/mol
Höyrynpaine14,8 Pa 321,18 °C[2] K:ssa
Äänen nopeus2310[1] m/s 20 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,69[2] (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,232 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus1,4·107[1] S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 96,6 W/(m·K)
CAS-numero7440-43-9
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli. Sen kemiallinen merkki on Cd (lat. cadmium) ja järjestysluku 48. Sen sulamispiste on melko matala, noin 320 °C. Sitä valmistetaan lähinnä sinkin valmistuksen sivutuotteena. Nykyään tärkein käyttökohde on nikkelikadmiumakut. Aikaisemmin kadmiumia on käytetty muun muassa teräksen päällystämisessä, mutta siitä on luovuttu kadmiumin ympäristöhaittojen takia. Kadmium on ihmiselle myrkyllistä ja se aiheuttaa syöpää.

  1. ↑ a b c d e f g h i Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä technicaldata ei löytynyt
  2. ↑ a b c d e Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä 3rd1000.com ei löytynyt
  3. ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Cotton & Wilkinson s. 600
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in