Kalenjinit

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kalenjin tai kalenji on niloottinen afrikkalaisheimo, joka elää Itä-Afrikan hautavajoamassa, läntisessä Keniassa ja itäisessä Ugandassa. Heimo koostuu kahdeksasta erillisestä alaheimosta, joita ovat elgeyo, kipsigis, marakwet, nandi, keiyo, pokot, sabaot, terik ja tugen.^[1]

Alkujaan kalenjit olivat paimentolaisia, joiden epäillään tulleen nykyisille asuinsijoilleen Sudanin alueelta noin 2 000 vuotta sitten. Nykyään suurin osa harjoittaa maanviljelyä.

Vielä 1950-luvun alussa nykyään kalenji-heimolaisina tunnetulla väellä ei ollut yhteistä nimeä, vaan heidät tunnettiin muun muassa hallinnon väestökirjanpidossa nandinkielisinä heimoina. 1940–1950-lukujen taitteessa joukko nandinkielisiä ryhmittymiä yhdistyi kalenji-nimen alle. "Kalenjin" on nandinkielinen ilmaus, joka tarkoittaa suomeksi "minä sanon".

Nykyään kalenji-heimolaisia on noin neljä miljoonaa, ja he muodostavat 12 prosenttia Kenian väestöstä. He puhuvat erilaisia kieliä, jotka kuuluvat kalenjin-kielten ryhmään.

44 prosenttia kalenjin-heimolaisista on kristittyjä, ja epämääräinen osa palvoo auringonjumala Asiista, joka on samaa perua kun muinaisen Egyptin jumalat.

Kenian entinen pitkäaikainen presidentti Daniel arap Moi kuuluu kalenjin-heimoon, tugenien alaryhmään. Vuonna 1997 presidentinvaalien alla kalenjin- ja kikuju-heimojen välille puhkesi levottomuuksia, joissa sai surmansa yli sata ihmistä. Oppositio syytti kalenjin-heimoa kikujuihin kohdistetuista väkivaltaisuuksista, koska nämä eivät olleet äänestäneet Moita vaan kikuju Mwai Kibakia. Moi kuitenkin voitti vaalit vielä tuolloin.

1. ↑ The Kalenjin tribe Kenya Information Guide. Viitattu 30.10.2017.