| Kannonkosken kirkko | |
|---|---|
 Kannonkosken kirkko |
|
| Sijainti | Kannonkoski |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Saarijärven seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1938 |
| Suunnittelija | Pauli E. Blomstedt |
| Materiaali | kivi |
| Istumapaikkoja | 350 |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
 |
|
Kannonkosken kirkko on Saarijärven seurakunnan kirkkorakennus Kannonkoskella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee[1] hieman kylätaajaman ulkopuolella Kirkkotien varrella, Kivijärven Kuivaniemellä Kiihkovuoren juurella kauniilla valoisalla mäntykankaalla. Rakennus on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, joka sivusta katsottuna muistuttaa rauhallisen maalaismaiseman keskellä lipuvaa modernia valtamerialusta. Se on rakennettu punatiilestä ja rapattu vaaleaksi ulko- ja sisäpuolelta. Vesikatto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Kirkon pinta-ala on 265 m² ja istumapaikkoja oli alun perin 420. Kirkko peruskorjattiin 1990-luvun lopulla ja nykyään tässä museoviraston suojelukohteisiin[2] kuuluvassa kirkossa on 350 istumapaikkaa.
Funktionalistinen betoniholvattu kirkko valmistui vuonna 1938 eli vasta neljä vuotta Kannonkosken kunnan itsenäistymisen jälkeen. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pauli E. Blomstedt. Arkkitehti keskusteli ennen luonnosten valmistumista piispa Gummeruksen kanssa. Tämä oli sitä mieltä, että seudulla, jolla ei ollut kirkollisia perinteitä, ei tarvitse sitoutua perinnäiseen kirkonrakennustyyliin.[3] Blomstedt kuoli vuonna 1935 eikä ehtinyt nähdä Kannonkosken kirkon valmistumista. Hänen puolisonsa Märta Blomstedt ja veli Aulis Blomstedt sekä Matti Lampén saattoivat loppuun kirkon suunnittelutyön, ja silloinen Tampereen piispa Aleksi Lehtonen vihki kirkon käyttöön 9. kesäkuuta 1938. Kannonkoski on kuulunut Lapuan hiippakuntaan sen perustamisesta eli vuodesta 1956 lähtien. Nykyään Kannonkosken seurakunta on Saarijärven seurakunnan kappeliseurakunta[4].
Saarijärveläissyntyinen taiteilija Hannes Autere suunnitteli ja toteutti kirkkoon alttaritaulun korvaavan krusifiksin, puuveistoksen Jeesuksesta ristillä (kuva oikealla). Alttariseinän teksti on Johanneksen Ilmestyskirjan luvusta 21: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Julkisivussa pääsisäänkäyntien yläpuolella on ote Matteuksen evankeliumin viidennestä luvusta, autuaaksijulistamisesta, Jeesuksen vuorisaarnasta: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta." ja "Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan."
Maailmalla kirkko tunnetaan asiantuntijapiireissä. Jo ennen valmistumistaan se oli esillä pienoismallina ja piirustuksin Pariisin maailmannäyttelyssä 1937. Suomen kaikkien evankelis-luterilaisten kirkkojen joukossa on Kannonkosken kirkon lisäksi vain kaksi merkittävää funktionalistista tyylisuuntaa edustava kirkkorakennus, Nakkilan kirkko ja Rajamäen kirkko.
Kirkon vieressä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue muistomerkkeineen. Kirkkoympäristöön liittyy myös Risto Vuolle-Apialan suunnittelema puinen ruumishuone, jonka seinää koristaa hänen teoksensa Elämänpuu. Kirkon vierellä katoksessa säilytetään kirkkovenettä muistuttamassa niistä matkoista, joita Kannonkosken seudun kirkkoväki teki vielä 1900-luvun alkupuolella Kivijärven kirkkoon. Tätä ennen kirkkomatkat suuntautuivat Viitasaarelle, jonne päästäkseen joutui tekemään matkaa niin maitse kuin vesitsekin. Vielä kauemman aikaa sitten pohjoisen Keski-Suomen asukkaat matkustivat kirkkoon Savoon, Rautalammille saakka. Näiden kirkkomatkojen tarinaa kertoo Saarijärven Pyhäkankaan karsikko[5].
Kesällä 1940 Laatokan saaren Valamon luostarin 117 munkkia evakuoitiin Kannonkoskelle sodan jaloista. Munkkiveljistä 27 ja nunnista kaksi sai viimeisen leposijansa Kannonkosken kirkkomaalta. Seurakunta pystytti vuonna 1968 heidän haudalleen muistomerkin.[6]
- ↑ Kansalaisen karttapaikka
- ↑ Kannonkosken kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Kannonkosken kirkon rakennusvaiheita. Sisä-Suomi, 18.6.1938. Näköislehti. Viitattu 22.1.2021.
- ↑ Kannonkosken kirkko, Kannonkosken kappeliseurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pyhäkankaan karsikko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kauppinen, Urho: Valamon munkit pakenivat sotaa Viispiikkinen. 8.4.2009. Viitattu 16.7.2024.