Kansalliskirjasto (Suomi)

Tämä artikkeli käsittelee aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettua Kansalliskirjastoa. Vuonna 2010 toimintansa aloittaneesta Helsingin yliopiston kirjastosta on oma artikkelinsa.
Kansalliskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto
Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuonna 1840 valmistunut Kansalliskirjaston päärakennus
Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuonna 1840 valmistunut Kansalliskirjaston päärakennus
Sijainti Helsinki

Kansalliskirjasto (ruots. Nationalbiblioteket), aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se on myös yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii suomalaisen kirjastoalan valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa kansalliskirjaston asema ja tehtävät määritellään yliopistolaissa (558/2009)[1] ja laissa kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007)[2].

Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee Senaatintorin ja Helsingin yliopiston päärakennuksen naapurissa. Rakennuksen sisäänkäynti on Unioninkadun varrella Tuomiokirkon sisäänkäyntiä vastapäätä.

Kansalliskirjastoa johtaa kesäkuussa 2022 tehtävässä aloittanut ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen[3]. Ennen Tuomista tehtävää hoiti Cecilia af Forselles. Hänen edeltäjänsä Kai Ekholm toimi ylikirjastonjohtajana vuodesta 2001 vuoden 2018 elokuuhun.

Vuonna 2021 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua, ja kirjasto digitoi vuoden aikana noin 2,3 miljoonaa sivua kansallisia aineistoja.[4] Syyskuussa 2021 Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa oli yli 21 miljoonaa sivua, joista aikakauslehtiä 7 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 12 miljoonaa sivua.[5]

Vuonna 2015 kokoelmaan kuului 115 hyllykilometriä aineistoa ja 814 miljoonaa tiedostoa suomalaisia verkkosivuja haravoitiin kirjaston verkkoarkistoon.[6]

Vuonna 2011 Kansalliskirjastossa vieraili kaikkiaan 166 300 asiakasta. Maan laajimmat kokoelmat käsittivät kaikkiaan 109 hyllykilometriä. Digitoitujen aineistojen sivulatauksia kertyi 7,6 miljoonaa. Kotimaisten julkaisujen verkkoarkistoon haravoitiin 224 miljoonaa tiedostoa, ja yhteensä verkkoarkistossa on 718 miljoonaa tiedostoa.

Kansalliskirjasto aloitti suomalaisten verkkosivustojen keräämisen verkkoarkistoonsa vuonna 2006.

  1. Yliopistolaki 558/2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007
  3. Kimmo Tuominen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajaksi kansalliskirjasto.fi. 1.2.2022.
  4. Kansalliskirjaston vuosikertomus 2021 urn.fi. 3.5.2022.
  5. Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa jo 21 miljoonaa sivua kansalliskirjasto.fi. 2.9.2021.
  6. Katri Nissilä: Avainlukuja 2015 Kansalliskirjasto. 12.4.2016. Viitattu 18.9.2016.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy