Kantasaame

Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.

Kantasaame on ollut yksi kantauralin tytärkielistä ja uralilaisen kielikunnan ns. välikantakielistä. Muita rekonstruoitavissa olevia ovat kantasuomi, kantamordva, kantapermi, kantamari ja kantasamojedi. Aiemmin on esitetty myös, että ugrilaisilla kielillä olisi yhteinen kantakieli, kantaugri, mutta tämän rekonstruointiyritykset eivät ole olleet yhtä vakuuttavia kuin muiden uralilaisen kielikunnan välikantakielien.

Eri tutkijoilla on eri käsityksiä siitä polveutuvatko kantasaame ja kantasuomi vielä yhdestä yhteisestä hypoteettisesta välikantakielestä, jota on kutsuttu varhaiskantasuomeksi (toisinaan myös suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi[1][2]). Tällaisen välikantakielen olemassaoloa pidettiin pitkään varmana (mm. Mikko Korhonen ja Erkki Itkonen olettivat sitä tutkimuksissaan), mutta nykyisin uralilaisten kielten polveutumisen sukupuumalli, johon sisältyy myös käsitys varhaiskantasuomen olemassaolosta, on kyseenalaistettu[3]. Monet itämerensuomalaisten ja saamelaiskielten yhteiset innovaatiot (mm. konsonanttien astevaihtelu) näyttävät viittaavan pikemminkin rinnakkaiskehitykseen kuin yhteiseen alkuperään. On myös pidetty mahdollisena, että sekä kantasaame ja kantasuomi polveutuvat yhteisen kantakielen sijaan jostain toisesta aiemmasta kielimuodosta, josta polveutuu myös muita länsiuralilaisia kieliä[4].

  1. Kielitiede:suomalais-saamelainen kantakieli – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 15.5.2021.
  2. Kantakieli – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia saamelaisensyklopedia.fi. Viitattu 15.5.2021.
  3. Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio): Proto-Uralic To appear in: Marianne Bakró-Nagy, Johanna Laakso & Elena Skribnik (eds.), The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford University Press. Viitattu 15.5.2021.
  4. Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio): ”An essay on Saami ethnolinguistic prehistory”, A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe (SUST 266), eds. Riho Grünthal & Petri Kallio, s. 69–70. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. ISBN ISBN 978-952-5667-43-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.5.2021).

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy