Kantatie 40

Kantatie 40
Turun kehätie
Kantatie 40 on merkitty karttaan nuolella.
Maa	Suomi
Tieluokka	kantatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	34 km
Alkupiste	Naantali
Reitti	Raisio Turku Lieto
Päätepiste	Piikkiö (34 km)
Infobox OK

Kantatie 40 (myös Turun kehätie^[1]) on Naantalista Raision kautta Turun ydinkaupunkialueen pohjoispuolitse Kaarinan Piikkiöön kulkeva kantatie. Tien pituus on 34 kilometriä, ja se on lähes koko matkaltaan osa E18-tietä. Suikkilantien eli Turun satamayhteyden valmistumisen myötä E18 on viitoitettu Turun ja Naantalin satamiin vain Turun kehätien kautta. ^lähde?

Turun kehätie kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia–Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T-satamat ja toisen Suomen TEN-T-lentoasemista, Turun lentoaseman, ydinverkkokäytävään. Lisäksi Turun kehätie yhdistää Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtateiden 8, 9, 10 ja 1 välistä liikennettä. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. Yhteysväliä on viime vuosina kehitetty Helsingin ja Vaalimaan välillä. Turun kehätien osuudella on viime vuosien aikana toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä mutta tiejakso on silti Naantalin ja Raision välillä sekä Raision keskustan kohdalla palvelutasoltaan Suomen muita E18 TEN-T -tieyhteyksiä alempi. Turun kehätien valtatien 1 ja Naantalin välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin. Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen tehtävänsä lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa.^[2][3]

Kehätie on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristöltään vaihteleva. Naantalin ja Raisionkaaren liittymän välillä kehätie on tasoliittymin tai eritasoliittymin varustettu 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 60–80 km/h. Nesteen eritasoliittymän kohdalla E18 pääsuunta on alisteinen seututielle 185 (Naantalin pikatie), josta aiheutuu toimivuusongelma. Raision keskustan kohdalla väylä muuttuu 2+2-kaistaiseksi ja se kulkee taajamamerkeillä varustetun alueen sisäpuolella. Kyseisellä kohdalla tien nopeusrajoitus on 50 km/h ja liittymät on varustettu liikennevaloilla aina valtatien 8 ramppiliittymiin saakka. Valtateiden 8 ja 1 välillä (Raision eritasoliittymä-Kirismäen eritasoliittymä) kehätie on keskialueella varustettu 2+2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä.^[4]

Turun kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat sen liittymiin. Valo-ohjatuissa liittymissä toimivuus ruuhka-aikoina on äärirajoilla ja mm. kuljetukset sekä muu päätien liikenne joutuu toistuvasti pysähtymään. Huonoin toimivuus kohdistuu satamayhteyksien solmupisteenä olevaan Raision eritasoliittymään (E8 / E18), jonka läpäisee noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sujuvuuden lisäksi liittymissä on turvallisuuspuutteita. Liikenteen edelleen kasvaessa ongelmat laajenevat merkittävästi ja tie ruuhkautuu yhä enemmän liittymien sekä kaksikaistaisten osuuksien osalta estäen sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä haitaten erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. ^lähde?

Merkittäviä parantamistarpeita on välillä Vanto–Raisionkaari, Raision keskustassa ja Raision eritasoliittymässä sekä välillä Kausela-Kirismäki. Lisäksi puutteita on rinnakkaiskatuverkossa ja liikenteen ohjausjärjestelmissä. ^lähde?

1. ↑ E18 Turun kehätien parantaminen – ELY-keskus www.ely-keskus.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 16.12.2015.
2. ↑ Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Finlex. 21.11.2018. Viitattu 22.9.2019.
3. ↑ E18 Turun kehätie vayla.fi. 3.10.2022. Väylävirasto. Viitattu 23.12.2022.
4. ↑ Johanna Lehtola: Turun kehätien valtava parannusurakka on vihdoin ohi yle.fi. 25.11.2022. Yleisradio. Viitattu 23.12.2022.