Kantele

Kantele
Kaksi 5-kielistä kannelta.
Soitinryhmä	kielisoittimet
Infobox OK

Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin. Kantele tunnetaan myös muualla itäisen Itämeren alueella. Kantele kuuluu näppäiltävien kielisoitinten, itäbalttilaisten kotelo-sitrasoitinten alaryhmän balttilaisten psalttereiden soitinperheeseen.

Kanteleen historia ulottuu ainakin tuhannen vuoden taakse, ehkä paljon kauemmaskin. Suomalaisessa kansanrunoudessa kantele on Väinämöisen soitin, ja sillä on näkyvä asema 1800-luvulla kootussa Kalevala-eepoksessa. Kantele oli suosittu ja suomalaisille symbolisesti tärkeä soitin aina 1900-luvun alkuun asti. Sen jälkeen sen suosio hiipui, kunnes 1970-luvulla sen asemaa ryhdyttiin aktiivisesti parantamaan. Nykyisin kanteleensoitto ja -rakennus ovat jälleen elpyneet, ja kanteleensoittoa voi opiskella esimerkiksi Taideyliopistossa.

Kanteletta soitetaan tavallisesti pitämällä sitä vaakatasossa sylissä tai pöydällä ja näppäilemällä kieliä sormilla. Perinteinen kantele on viisikielinen, mutta nykyaikaisissa kanteleissa kieliä voi olla jopa 40. Viisikielinen kantele on yleensä viritetty D-duuriin tai vastaavaan molliin. 1800-luvulla kehitetyssä kromaattisessa kanteleessa on perinteistä enemmän kieliä, ja 1920-luvulla kehitetyssä koneistokanteleessa on sävelvaihtajakoneisto. Sähkökantele on soittimen uusin kehitysmuoto. Suurimmat suomalaiset kanteleenvalmistajat ovat Lovikka ja Koistinen.