Karoliinit | |
---|---|
Auringonlasku Yapin saarella. |
|
Vesialue | Tyyni valtameri |
Saaria yht. | 900+ |
Suurin saari | Pohnpei |
Pinta-ala | 1 190 km² km² |
Valtio | |
Valtio | Mikronesian liittovaltio, Palau |
Väestö | |
Väkiluku | 126 000 |
Karoliinit (engl. Caroline Islands) on saaristo Mikronesian alueella läntisellä Tyynellämerellä. Sen itäosat kuuluvat Mikronesian federaatioon ja länsiosat Palauhun. Idässä saaret ovat pääasiassa tuliperäisiä koralliatolleja, kun taas lännessä ne ovat muodostuneet maankuoren osista, jotka ovat työntyneen merenpinnan yläpuolelle.[1] Asukkaat puhuvat lukuisia eri kieliä, muun muassa ponapea, yapia, kosraeta ja palauta. On olemassa myös kieli nimeltä karoliini, mutta nimestään huolimatta sitä ei puhuta Karoliineilla, vaan Pohjois-Mariaaneilla.
Vuonna 1527 Karoliinit nimettiin Sequeira-saariksi. Niistä käytettiin myös muun muassa nimeä Uudet-Filippiinit. Amiraali Francisco Lazeano nimesi saaret Karoliineiksi vuonna 1686 kuningas Kaarle II:n kunniaksi. Hävittyään sodan Yhdysvaltoja vastaan vuonna 1898 Espanja myi saaret Saksalle 25 miljoonan pesetan hinnalla.[2] Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914 Japani valtasi saaret Saksalta, ja vuonna 1919 Japani sai luvan pitää ne hallussaan Kansainliiton mandaattialueena. Yhdysvallat miehitti alueen toisessa maailmasodassa, minkä jälkeen siitä muodostettiin vuonna 1947 Yhdysvaltojen valvoma YK:n huoltohallintoalue.[1] Mikronesian federaatio on itsenäistynyt 3. marraskuuta 1986 ja Palau 1. lokakuuta 1994.[3][4]
Karoliinien saarilla elää paljon endeemisiä eliölajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa.[5]