Karva

Karvat ovat nisäkkäiden ihon ulkopinnassa kasvavia, sarveisaineesta muodostuneita epidermisiä ulokkeita. Karvat kehittyivät suomuista, kun nisäkkäät kehittyivät matelijoista. Yksittäisistä karvoista koostuvaa eläimen karvapeitettä eli karvoitusta kutsutaan usein turkiksi. Karvalla on monia tehtäviä: se esimerkiksi suojaa eläintä liian korkeilta tai matalilta lämpötiloilta. Usein karva on eläimen elinympäristön värinen, jolloin se tarjoaa saaliseläimelle näkösuojaa saalistajiaan vastaan tai saalistajalle mahdollisuuden väijyä saalistaan huomaamattomasti. Esimerkiksi jäniksen karvapeitteen väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Myös kasveilla on karvoja, mutta ne eivät ole samaa ainetta.

Karva koostuu noin 10-prosenttisesti vedestä ja noin 90-prosenttisesti biologisesta polymeerista: proteiinista nimeltään keratiini. ^lähde?

Aikuisten ihmisten karvoitus on yleensä runsaimmillaan päässä (hiukset, kulmakarvat, ripset ja miehillä parta), kainaloissa (kainalokarvat) ja sukupuolielinten ympärillä (häpykarvoitus). Myös muualle kasvaa karvoja, mutta ei tavallisesti yhtä tiheästi. Ihmisen karvoitus lisääntyy murros- ja teini-iässä, varsinkin pojilla.