Katariinankatu (ruots. Katarinegatan) on 120 metriä pitkä katu Helsingin kantakaupungissa Kruununhaassa. Sen eteläinen päätepiste on Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadi, pohjoisessa se päättyy Aleksanterinkadulle Senaatintorin kaakkoisnurkassa. Sen suorana, mutta leveämpänä jatkeena pohjoiseen on Siltavuorelle saakka kulkeva Snellmaninkatu.
Katariinankadun länsipuolinen kortteli on nimeltään Leijona ja itäpuolinen Elefantti. Ympäröivä rakennuskanta on empiretyylistä ja kuuluu kaikista vanhimpaan Helsingissä. Katu onkin siitä Suomen oloissa harvinaislaatuinen, että sen kaikki rakennukset ovat joko 1800- tai 1700-luvulta. Rakennuksiin kuuluvat länsipuolella mm. Helsingin kaupungintalo (Carl Ludvig Engel, 1833) Kauppatoria vasten ja Bockin talo (1763) Senaatintoria vasten ja itäpuolella mm. entinen Kleinehin talo (Pehr Granstedt, 1815) Kauppatoria vasten ja Sederholmin talo (1757) Aleksanterinkadun kulmassa.
Katariinankatu on Helsingin keskustan useimpia muita katuja selvästi kapeampi. Se on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen, ja sitä pitkin kulkee raitiolinja yhteen suuntaan. Liiketoimintaa kadun varrella ei juuri ole. Katu muuttui kävelykaduksi syyskuussa 2011, mutta raitiovaunut kulkevat sitä pitkin edelleen.[1] Katariinankatu on osa Helsingin vanhan keskustan elävöittämishanketta.