Kenotsooinen maailmankausi

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: pitkiä lähteettömiä pätkiä ja paljon numerotietoja ilman viitteitä

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Tälle nykyiselle maailmankaudelle on ollut tyypillistä nisäkkäiden kehitys sen alkuvaiheen pienistä päästäisen ja majavan kokoisista eläimistä kirahvin, norsun ja valaiden kaltaisiksi suurnisäkkäiksi. Kaudella on esiintynyt nykyistä suurempiakin maanisäkkäitä, esimerkiksi Baluchitherium. Nisäkkäiden evoluutio oli täydessä vauhdissa^selvennä noin 5 miljoonaa vuotta liitukauden lopun joukkotuhon jälkeen.

Kauden alussa ilmasto oli huomattavan lämmin ja alun kuivuuden jälkeen^selvennä todella kostea, mutta alkoi kauden edetessä viiletä ja kuivua. Jaksolliset, alle miljoonan vuoden mittaiset lämpötilan vaihtelut voimistuivat kauden lopulla jääkausiksi. Metsää kuivemmat ruohoa kasvavat savannit ja arot valtasivat alaa. Tämä mahdollisti esimerkiksi hevosen kehityksen. Kädelliset kehittyivät ihmisapinoiksi. Ihminen kehittyi aivan kauden lopulla.

Geologisesti kaudella tapahtui mantereiden siirtyminen nykyisille paikoilleen. Alpit alkoivat nousta, kun Afrikan pohjoispuolella ollut merenpohja painui Euroopan^selvennä alle. Kun Afrikan manner törmäsi lopulta Eurooppaan ja Aasiaan, Intian valtameren ja Atlantin yhdistänyt Tethysmeri suurimmaksi osaksi hävisi. Tämä muutti merivirtoja ja viilensi Maan ilmastoa. Himalaja syntyi Intian mantereen törmätessä Aasiaan.