Kentauri | |
---|---|
Kentauri ja lapiitti taistelevat. Yksi Parthenonin metoopeista. |
|
Ominaisuudet | |
Tuntomerkit | ihmisen pää, ylävartalo ja kädet, muut ruumiinosat hevosen |
Asuinpaikka | metsät Kreikasta Brittein saarille ulottuvalla alueella |
Kansanperinne | |
Kansanperinteen alkuperä |
kreikkalainen mytologia |
Suhteet |
Kentauri (m.kreik. κένταυρος, kentauros, lat. centaurus) on kreikkalaisen mytologian olento, joka on puoliksi ihminen ja puoliksi hevonen. Kentaurilla on hevosen ruumis, mutta kaulan ja pään tilalla on ihmisen ylävartalo vyötäröstä ylöspäin. Erään käsityksen mukaan Thessalian vuoristoseudulla asunut esi-indoeurooppalainen väestö olisi tulkinnut Etelä-Aasian aroilta tulleiden indoeurooppalaisten, hevosten selästä karjaansa kaitsevien paimenten hahmot miehen ja hevosen eläimellisiksi sekasikiöiksi.[1] Varhaisimmassa kreikkalaisessa kirjallisuudessa (Homeros) kentaurien sekasikiömäisyyttä ei mainita, kesyttömyys ja eläimellisyys kylläkin. Vasta Pindaros mainitsee kentaurit miehen ja hevosen yhdistelmäksi. Myös varhaisessa kreikkalaisessa taiteessa kentaurit kuvataan karvaisiksi jättiläisiksi, ja hevoselementti tulee mukaan vasta myöhemmin. Sana kentauros ei ilmeisestikään ole indoeurooppalaista perua,[2] joten lienee turvallisinta olettaa se esikreikkalaiseksi sanaksi, jolle kehkeytyi sisältö erilaisista paikalliskonteksteista.