Kertausharjoitukset

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteitä vähän ja nekin pääasiassa epäselvästi viitattu

Kertausharjoitusten tarkoitus on pitää yllä sodan ajan joukkojen suorituskykyä ja reserviläisten sotilastaitoja. Kertausharjoitus on asevelvollisen oikeus, mutta niihin osallistuminen käskettäessä on myös velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä voidaan rangaista sakkorangaistuksella.

Työntekijällä on oikeus saada työstään vapaata kertausharjoituksen suorittamista varten (ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen harjoitusta). Reserviläisellä on irtisanomissuoja sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen oikeus kertausharjoituksen aikaiseen palkkaan. Kertausharjoituksen ajalta maksetaan reserviläispalkkaa ja -päivärahaa noin 70 euroa.^[1]

Toisen maailmansodan jälkeisistä Suomen puolustusvoimien kertausharjoituksista ensimmäiset järjestettiin 1950 säädetyn asevelvollisuuslain perusteella vasta 8. toukokuuta – 11. lokakuuta 1953 välisenä aikana. Tuolloin kertausharjoittelivat 1 155 upseeria ja 374 aliupseeria, jotka olivat upseerikoulutuksessa. Kertausharjoitusmääräyksen saaneet oli valittu vapaaehtoisen ilmoittautumisen perusteella. Kertausharjoitusten pituudet vaihtelivat 15 päivästä 60 päivään.^[2]

1. ↑ puolustusvoimat.fi^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ Mitä missä milloin 1954, sivu 37, oikea palsta