Kiinankaali | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Suku: | Kaalit Brassica |
Laji: | rapa |
Alalaji: | pekinensis |
Kolmiosainen nimi | |
Brassica rapa ssp. pekinensis |
Kiinankaali (salaattikiinankaali) (Brassica rapa Pekinensis-ryhmä, syn. Brassica pekinensis) on lehtivihanneksena käytettävä nauriin lajikeryhmä. Salaattikiinankaalille läheinen lajikeryhmä on pinaattikiinankaali (Brassica rapa Chinensis-ryhmä).
Kiinankaalin lehdissä on paksut mehevät lehtiruodit. Sitä käytetään raakana silppuna salaateissa ja keitettynä tai höyrytettynä useissa itämaisissa ruokalajeissa, muun muassa kevätkääryleiden täytteessä. Kiinankaalin suurimpia käyttäjiä maailmassa ovat korealaiset, joiden kansallisruoassa kimchissä kiinankaali on oleellinen ainesosa.[1]
Kiinankaalia alettiin viljellä Kiinassa 400-luvulla. Eurooppaan se on tuotu 1800-luvulla, Suomeen se rynnisti edullisena keskitalven salaattiaineena 1960-luvulla.[2] Suosituimmillaan se oli 1980-luvulla, usein yhdistettynä punaisen paprikan ja vihreiden herneiden kanssa. Helsingin Sanomien pakinoitsija Pii kirjoitti vuonna 1988: ”Eikö kukaan voisi tehdã mitãän tukahduttavalle, painostavalle ja mauttomalle kiinankaalivirralle, jolla meitä piinataan lähes kaikissa ruokapaikoissa ja jopa hienoissa ravintoloissa salaatin nimellä?”[3]
Prosymidonia sisältävien fungisidien käytön kiinankaaliviljelmillä on todettu saavan aikaan mustia täpliä kaalinlehtiin.[4]