Kiisseli on suurustettu makea keitetty jälkiruoka, joka on sakeampaa kuin mehukeitto. Kiiseleihin laitetaan suurustusainetta yleensä 5 ruokalusikallista vesilitraa kohden, kun taas mehukeittoihin sitä laitetaan yleensä vain 2-3 ruokalusikallista.[1]
Kiisseli-sana tulee venäjän kielestä (ven. kisel' = hapahko jauhopuuro, hyytelö), ja Venäjällä se tarkoittaa karkeista kaurajauhosta hapatettua ja keitettyä velliä, jota syödään maidon ja voisilmän kera. Läntisessä Suomessa käytettiin kiisselistä nimitystä kräämi (ruots. Fruktkräm'). Esimerkiksi Lounais-Suomessa joulupöytään kuului pitkään luumukräämi eli luumukiisseli.lähde?
Nykyisin kiisseli tarkoittaa suomen yleiskielessä perunajauhoilla suurustettua makeata jälkiruokaa.[2] Kiisseli voidaan keittää mehuun. Se suurustetaan yleensä perunajauhoilla tai maissitärkkelyksellä[3], joskus myös tapiokalla. Maissitärkkelyksellä suurustetusta kiisselistä ei kuitenkaan tule kirkasta, joten sitä käytetään lähinnä maitopohjaisissa kiisseleissä[3]. Suurustettuun kiisseliin voidaan lisätä tuoreita tai pakastettuja marjoja. Kun kiisselissä on marjojen tai hedelmien paloja, käytetään osanestesuurusta. Tällöin neste ja sokeri kiehautetaan ensin ja suuruste lisätään myöhemmin. Kokonestesuuruksessa taas suuruste lisätään ensin kylmään veteen. Joskus maitokiisseliä ja mehukiisseliä yhdistetään kerroskiisseliksi. Mehukiisseleihin kuuluu jouluinen sekahedelmäkiisseli. Maitokiisseleitä ovat suklaakiisseli ja vaniljakiisseli.[4]