Back قرمزية Arabic قرمزيه ARZ Coccidae Azerbaijani Ілжэшчытоўкі і падушачніцы Byelorussian Coccidae CEB Napfschildläuse German Coccidae English Coccidae Spanish Ebakilptäilased Estonian Coccidae Basque
| Kilpikirvat | |
|---|---|
 Eulecanium cerasorum |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Pterygota |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Kilpikirvat Coccoidea |
| Heimo: |
Kilpikirvat Coccidae Stephens, 1829 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Kilpikirvat (Coccidae) ovat kasvituholaisia. Ne näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa imien kasvin solunesteitä ja jäävät siten usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi olla jo liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois. Kilpikirvojen heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti ainakin 159 sukua.[1] Lajimäärän on arvioitu olevan yli 1100 lajia.[2] Heimon sukujen ja lajien määrä vaihtelee eri lähteissä.
Aikuisilla kilpikirvakoirailla on suuret lasinkirkkaat siivet ja ne muistuttavat pieniä sääskiä. Aikuiset kilpikirvanaaraat eivät liiku ollenkaan, sillä useimpien lajien naaraat ovat siivettömiä eikä niillä ole jalkoja, joten ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin.
Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esimerkiksi teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä.