Kilpirauhanen

Kilpirauhanen (lat. glandula thyroidea) on umpirauhasiin kuuluva rauhanen, joka sijaitsee ihmisellä heti aataminomenan alapuolella, kilpiruston lähellä henkitorven etupuolella. Kilpirauhanen tuottaa ja erittää laajalti aineenvaihduntaan ja kasvuun vaikuttavien kilpirauhashormonien lisäksi myös kalsitoniinia. Kalsitoniini osallistuu kalsiumin ja fosforin pitoisuuksien säätelyyn vaikuttamalla luuston solujen aktiivisuuteen ja munuaisten toimintaan. Kalsitoniinin tarkkaa merkitystä ei kuitenkaan tunneta^[1].

Kilpirauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi, aikuisella ihmisellä se painaa 15–30 grammaa. Kilpirauhaslohkojen normaali pituus on noin 4 cm ja leveys ja paksuus noin 2–2,5 cm. Kilpirauhanen on perhosenmuotoinen: lohkot siipinä ja kannas ruumiina.^[2][3][4]

Kilpirauhasen takapinnalla sijaitsee neljä parathormoni-nimistä lisäkilpirauhashormonia tuottavaa lisäkilpirauhasta.

Aivolisäke tuottaa talvella enemmän kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää TSH-hormonia, koska talvella tarvitaan enemmän kilpirauhashormonia^[5].

1. ↑ Calcitonin, the forgotten hormone: does it deserve to be forgotten? https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4370311/
2. ↑ Vanderpump 2008, s. 1
3. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
4. ↑ Chandra S. Negi: Introduction to Endocrinology, s. 119. PHI Learning Pvt. Ltd. ISBN 9788120338500. (englanniksi)
5. ↑ robyn: How winter can affect your thyroid Maple. 8.12.2021. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)