Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kirkkovene on pitkä puinen soutuvene, jota Suomen järviseuduilla erityisesti käytettiin ennen vanhaan kirkkomatkoilla.
Kirkkoveneiden ensimmäinen esikuva lienee viikinkien käyttämissä veneissä, minkä vuoksi niistä ulkomailla, lähinnä Kanadassa, onkin käytetty nimitystä viking boat. 1600-luvun uskonpuhdistuksesta lähtien kirkko alkoi vaatia veneiden ylläpitoa, mikä selittää kirkkoveneiden laajan levinneisyyden. Kirkkoveneen rakennutti ja omisti tavallisesti usean talon muodostama veneyhtiö, jonka osakkaita olivat maalliset talonpojat. Jokainen osakas omisti airon tai airoparin. Veneyhtiön johtaja ja veneen peränpitäjä oli yleensä vanhin isäntä. Tilattomat saivat lunastaa paikan veneessä maksamalla korvausta, osallistumalla kustannuksiin tai soutamalla.
Seurasaaren ulkomuseoon on tuotu muutamia vanhoja kirkkoveneitä. Yksi niistä on joka vuosi käytössä saaren juhannusjuhlissa, jolloin Karunan vanhassa kirkossa juuri vihitty aviopari sytyttää juhannuskokon saavuttuaan kokkoluodolle kansallispukuisin soutajin varustetulla kirkkoveneellä.
Nykyään kirkkoveneet ovat suosittuja kilpasoudussa, jolla myös on perinteet entisajan kirkkomatkoissa. Nykyaikainen kirkkovene on yllättävän merikelpoinen, sillä on soudettu muun muassa Reinjoella ja Inkoosta Suomenlahden yli Tallinnaan.[1]