Kirput | |
---|---|
Robert Hooken Micrographia-kirjan kuva vuodelta 1664 |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
Ylälahko: | Uussiipiset Neoptera |
Lahko: |
Kirput Siphonaptera Latreille, 1825 |
Heimot[1] | |
|
|
Katso myös | |
Kirput (Siphonaptera) on hyönteislahko, jonka lajit ovat nisäkkäiden ja lintujen loisia. Kirput kasvavat yleensä 1,5–4,5 millimetrin kokoisiksi. Ne lisääntyvät enimmäkseen eläinten pesissä ja aikuiset siirtyvät hyppäämällä eläimestä toiseen niiden ollessa tekemisissä keskenään. Kirppujen munat voivat säilyä pitkäänkin hyvissä oloissa.
Monet kirppulajit ovat erikoistuneet tiettyihin isäntäeläimiin, eivätkä ne tule pitkään toimeen muissa eläimissä, vaikka saattavatkin välillä purra myös muita lajeja. Jotkin kirput levittävät tauteja ja huonon hygienian oloissa nämä voivat olla suurempi haitta kuin itse kirput. Tunnetuin esimerkki kirppujen levittämästä taudista on rutto, joka levisi keskiajalla. Ruttoa levittivät mustarottien kirput, jotka olivat yleisiä ihmisasumuksissa ja purivat usein myös ihmisiä.
Kirppujen fossiiliaineisto on vähäistä. Jonkin verran löydöksiä on eoseeni- ja mioseenikautisista meripihkoista eli alle 56 miljoonan vuoden takaa. Lisäksi vuonna 2012 julkaistiin löydös jura- ja liitukaudella kiveen fossiloituneista, nykyisiin verrattuna jättiläismäisistä kirpuista[2]. Etäisesti kirppuja muistuttavien hyönteisten fossiileja tunnetaan myös australialaisesta Koonwarran esiintymästä, joskin näiden yhteys nykyisiin kirppuihin on kyseenalainen.[3]