Kithara

Muusa virittämässä kitharaa, kreikkalainen maalaus noin vuodelta 470–460 eaa.

Kithara (m.kreik. κιθάρα) oli pitkä kielisoitin antiikin Kreikassa. Se ei ole nimestään huolimatta sukua kitaralle vaan lyyralle.[1][2] Kitaran nimi on kuitenkin peräisin kitharasta.[3]

Kreikkalaisessa mytologiassa kithara yhdistetään Apolloniin, mutta sen keksijäksi mainitaan Hermes.[2]

Kitharassa oli 7–12 kieltä.[1] Yleisin oli seitsenkielinen malli. Litteään kaikukoppaan oli kiinnitetty sivukaaret, joiden taipuisuus tuotti aaltomaisen äänen. Kaikki kielet olivat yhtä pitkiä.[2]

Kokonaisia soittimia ei ole säilynyt, eikä soittimen ääntä tai soittotapaa tiedetä tarkasti. Vanhoista kuvista päätellen kitharaa soitettiin lennokkain liikkein, joskus erityisellä näppäimellä tai plektralla.[1] Kitharansoittaja käytti soitinta usein oman laulunsa säestykseen. Sen soittaminen vaati suurta taitoa, ja soittimen opettelu kuului kreikkalaismiesten koulutukseen. Kitharaesitykset olivat hyvin suosittuja Kreikan festivaaleilla ja musiikkikilpailuissa.[2]

  1. a b c Ojanaho, Marianne: Keisari Nero: tyranni ja taiteilija, s. 20. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-587-3
  2. a b c d Mark Cartwright: Kithara Ancient History Encyclopedia. 24.6.2012. Viitattu 9.12.2017.
  3. guitar (n.) Online Etymology Dictionary

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in