Back كلاوس فليمنغ Arabic كلاوس فليمنج ARZ Klaus Fleming Catalan Clas Eriksson Fleming German Klaus Fleming English Clas Eriksson Fleming Spanish Klas Eriksson Fleming Estonian Clas Eriksson Fleming French Klaus Fleming Italian 클라스 에릭손 플레밍 남작 Korean
| Klaus Fleming | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1535 Parainen |
| Kuollut | 13. huhtikuuta 1597 (61–62 vuotta) Pohja |
| Puoliso | Ebba Stenbock (1573→) |
| Lapset |
Gustaf (k. 1583) Erik (kuoli lapsena) Karin (k. 1649) Johan (s. n. 1578, k. 1599) Hebla (k. 1639) Margareta (k. 1599) |
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 Parainen – 13. huhtikuuta 1597 Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi vuosina 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä Suomen sotilasdiktaattori.
Flemingin urakehitys ja valta-asema perustuivat uskollisuuteen kulloistakin Ruotsin kuningasta kohtaan. Juhana III ja tämän seuraaja Sigismund antoivat Flemingille 1590-luvulla poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet. Niihin kuului käskynhaltijuuden ohella samanaikainen valtakunnan yliamiraalin ja valtakunnanmarskin arvo sekä ylipäällikkyys sodassa Venäjää vastaan. Puolasta käsin hallinneen kuningas Sigismundin ja valtionhoitajaksi Tukholmassa julistautuneen Kaarle-herttuan välisen valtataistelun aikana Fleming pysyi Sigismundin tukijana. Tällöin hänen käskyvallassaan ollut Suomi irtautui hetkeksi Ruotsin keskushallinnon alaisuudesta. Hieman ennen kuolemaansa Fleming myös kukisti nuijasotana tunnetun talonpoikien kansannousun, jonka keskeisenä aiheuttajana oli hänen sotilaidensa linnaleirimajoituksen aiheuttama taloudellinen rasitus talonpojille.
Jotkut 1900-luvun suomalaiset historiantutkijat tulkitsivat Flemingin olleen tietoisesti Suomen kansallisen erillisedun puolustaja. Tämä tulkinta on myös kyseenalaistettu. Fleming onkin Suomen historian kiistellyimpiä hahmoja.
Flemingin puoliso Ebba Stenbock oli myös merkittävä vaikuttaja erityisesti miehensä kuoleman jälkeen.