| |||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Suurpiirin nro | 5 | ||
| Maapinta-ala (km²) | 36,4 (2017)[1] | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 99 765 (1.1.2018)[2] | ||
| - Väestötiheys (as./km²) | 2 718 (2017)[1] | ||
| - Suomenkieliset (%) | 80,6 (2018)[3] | ||
| - Ruotsinkieliset (%) | 2,4 (2018)[3] | ||
| - Muun kieliset (%) | 17,0 (2018)[3] | ||
| Työpaikkoja | 26 478 (2016) | ||
| Työttömyysaste (%) | 12,6 (31.12.2016)[4] | ||
| Peruspiirit | Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola, Jakomäki | ||
| Lähialueet | Kaakkoinen suurpiiri, Itäinen suurpiiri, Pohjoinen suurpiiri, Keskinen suurpiiri, Vantaa | ||
Koillinen suurpiiri (ruots. Nordöstra stordistriktet) on Helsingin kaupungin koillisten kaupunginosien suuralue. Suurpiiri kattaa viisi kaupungin suunnittelun, hallinnon ja palvelutuotannon peruspiiriä: Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen. Helsingin laajennuttua itään Sipoosta ja Vantaasta irrotettujen Östersundomin alueiden jälkeen, suurpiiri ei nimestään huolimatta käytännössä enää edusta maantieteellisesti Helsingin koillisosaa, vaan keskistä pohjoisosaa.
Suurpiirin länsirajana on Vantaanjoki, itärajana Vanhankaupunginlahdelta Kivikkoon johtava viheralue. Pohjoisessa peruspiiri rajoittuu Vantaaseen, ja raja kulkee osan matkastaan Keravanjokea pitkin. Suurpiirin kautta kulkevat päärata ja Lahdenväylä sekä Kehä I ja Kehä III. Nykyisen suurpiirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Sitä ennen se oli kuulunut Helsingin maalaiskuntaan.
Suurpiirin aluetta nimitetään toisinaan myös Matapupu-alueeksi. Nimi on muodostettu akronyyminä nimistä Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Puistola, ja alueella on aikoinaan ilmestynyt myös Matapupu-niminen paikallislehti.