Kolarin rata

Kolarin rata
Perustiedot
Reitti	Tornio–Kolari
Rakennettu	1921–1973
Avattu	useissa osissa
Lakkautettu	Kolari–Rautuvaara (2004) Niesa–Äkäsjoki (2004)
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	2 (sesonkiluonteista)
Tavarajunia / vrk	2
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei (tulossa)
Sallittu nopeus	100 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	Tornio–Kolari
Ohjauskeskus	Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
Tornio–Kolari Km   Lyh. Liikennepaikat 200,5 Rra Rautuvaara 199,7 Äj Äkäsjoki 190,8 Valtatie 21:n alitus 190,8 Seututien 940 tasoristeys 190,2 Nie Niesa 183,3 Ylläsjoki (silta) Kantatie 80:n alitus 182,5 Kli Kolari Valtatie 21:n alitus 161,1 Spj Sieppijärvi 147,9 Kva Koivumaa 135,9 Naamijoki (silta) 135,5 Nmj Naamijoki 125,7 Sja Sorvanoja Valtatie 21:n alitus Kantatie 83:n alitus 118,2 sahan pistoraide 118,0 Pel Pello Jolmanpudas 100,4 Tur Turtola 92,2 Jks Juoksenki Valtatie 21:n alitus 78,7 Klr Kaulinranta (nykyinen) 75,9 Klr Kaulinranta (vanha) Valtatie 21:n alitus 71,8 Rtl Rahtula 71,5 Tengeliönjoki (silta) 69,3 Avs Aavasaksa Seututien 930 alitus 61,5 Ytr Ylitornio 57,1 Nrn Nuottioranta 53,2 Armassaari 49,9 Kny Kainuunkylä 44,3 Pkp Pekanpää 40,8 Mro Martimo 38,9 Nmp Niemenpää 35,1 Krp Korpikylä 26,4 Kri Karunki 20,9 Apa Aapajoki 20,0 Liakanjoki (silta) 16,4 Kka Kukkola 10,0 Yli Ylivojakkala 7,2 Aja Alavojakkala Seututien 927 alitus Keropudas 1,0 0,8 Top Tornio-Pohjoinen 0,4  Ouluun 0,0 Tor Tornio asema Valtatie 29:n ylitys  Röyttään  Haaparannalle Merkkien selitykset
Infobox OK

Kolarin radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Tornion asemalta Kolariin. Rataosan pituus on 186,6 km, ja se seurailee Tornionjokea halki Tornionlaakson. Junien suurin sallittu nopeus rataosalla on 100 km/h. Rataosaan kuuluviksi lasketaan myös Kolarista Rautuvaaran ja Äkäsjoen kaivoksille rakennetut sivuradat: näiden kunnossapito on kuitenkin lopetettu vuonna 2004 ja ne on suljettu liikenteeltä.

Kolarista Äkäsjoelle johtava lakkautettu rata piti avata vuonna 2010 uudelleen malmiradaksi ja rakentaa rataa Muonionjoen ja rajan yli Ruotsiin Pajalaan Kaunisvaaran kaivokselle. Suunnitelma kuitenkin peruuntui, koska kaivos päätti käyttää Narvikia lastaussatamanaan Suomen satamien sijasta.^[1] Toistaiseksi Rautuvaaran ja Äkäsjoen radoille ei ole suunniteltu muuta käyttöä.

26. joulukuuta 2005 Tornion Korpikylässä, lähellä Niemenpään rautatieasemaa tapahtui kansainvälistäkin huomiota herättänyt Tornion koiravaljakkoturmana tunnettu onnettomuus, jossa kaksi italialaisturistia sai surmansa, kun heidän rekensä jäi Kolarista Helsinkiin matkalla olleen pikajunan alle.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa radan jatkamista Ylläkselle. Ratayhteys palvelisi Ylläksen kasvavaa matkailua. Sen rakentaminen riippuu alueen kaivoshankkeesta.^[2] Sekä Kittilään ja Kolariin että Ruotsin Pajalaan on suunnitteilla mittavia kaivoshankkeita, jotka takaisivat toteutuessaan radan säilymisen.

Petteri Orpon hallituksen (2023–) laatimassa hallitusohjelmassa on varattu 535 miljoonaa euroa pääradan kehittämishankkeisiin, jonka yhteydessä Kolarin rata aiotaan sähköistää.^[3]

1. ↑ Jäämeren rataselvitys (pdf) Liikennevirasto. Arkistoitu 22.2.2019. Viitattu 9.3.2018.
2. ↑ YLE Pohjois-Suomen uutiset, tiistai 26.6.2007
3. ↑ Vahva ja välittävä Suomi : Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 valtioneuvosto.fi. 16.6.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 18.6.2023.