Back Kolima Afrikaans نهر كوليما Arabic نهر كوليما ARZ Ríu Kolimá AST Kolima (kuksa) AVK Kolıma çayı Azerbaijani کولیما چایی AZB Колыма Bashkir Калыма Byelorussian Колима Bulgarian
| Kolyma | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Tšerskivuoristo, Kolyman ylänkö |
| Laskupaikka | Itä-Siperian meri |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 2 129 km |
| Virtaama | 3 800 m³/s |
| Valuma-alue | 647 000 km² |
Kolyma (Колыма) on suuri Pohjoiseen jäämereen laskeva joki Koillis-Siperiassa. Se virtaa mutkitellen etelästä pohjoissuuntaan.[1] Se saa alkunsa Magadanin alueelta Kolyman ylängöltä ja Tšerskivuoristosta, koukkaa länteen Sahan tasavallan eli Jakutian puolelle ja laskee sen alueella Itä-Siperian mereen.
Kolyma valuma-alue on noin 647 000 neliökilometriä ja pituus noin 2 129 kilometriä. Yläjuoksulla joen rannat ovat jyrkkiä ja jokilaakso on kapea. Yläjuoksulla on myös runsaasti koskia. Alempana joen laakso laajenee ja sen uoma alkaa mutkittelemaan.[1]
Kolyma on jäässä suurimman osan vuotta. Jäätön se on tavallisesti kesäkuusta syys-lokakuuhun. Keväällä joen eteläiset yläjuoksut alkavat sulaa ensimmäisenä mikä aiheuttaa alajuoksulla tulvia kun sinne muodostuu jääpatoja. Yli puolet joen kokonaisvirtaamasta tulee keväällä ja alkukesästä. Kasvillisuus Kolyman valuma-alueella on kitukasvuista taigaa tai metsätundraa ja tundraa.[1]
Ihmisiä asuu alueella vähän. Enemmistö ihmisistä on jakuteja tai eveenejä.[1] Stalinin aikana vuosina 1932–1954 Kolyma -joen yläjuoksulla olevilla gulagin työleireillä kuoli yli miljoona ihmistä. Joen yläjuoksulla on kultaa, jota sieltä kaivettiin työleirien aikana. Alueella on vieläkin kultakaivoksia.[1][2]
Joen padonnut Kolyman vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1982. Sen viiden turbiinin nykyteho on 900 megawattia, ja se vastaa suurimmasta osasta Magadanin alueen sähköntarvetta. Toinen voimalaitos ja tekojärvi on rakenteilla.