Back Акоми бызшәа Abkhazian Komi Afrikaans Komi (Sprache) ALS اللغة الكومية Arabic الكوميه ARZ Idioma komi AST Komi dili Azerbaijani کومی دیلی AZB Коми теле Bashkir Kuomiu kalba BAT-SMG
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Monet osat tarvitsevat lähteistystä. |
| Komi | |
|---|---|
 Komin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | коми кыв (komi kyv) |
| Muu nimi | syrjääni, komisyrjääni |
| Tiedot | |
| Alue | Komi, Permin Komi, Nenetsia, Jamalin Nenetsia |
| Virallinen kieli |
 Komi |
| Puhujia | 220 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet permiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kv |
| ISO 639-2 | kom |
| ISO 639-3 | kom |
Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.[1] Komin kielen päivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.[2] Juhlapäivää on vietetty vuodesta 1992 alkaen.[3]
Komin kielestä on kolme päävarianttia, jota voidaan nimittää myös eri kieliksi.[4] Venäjän federaatioon kuuluvassa Komin tasavallassa käytetään komisyrjäänin kieltä, jolla oli alle 160 000 puhujaa vuonna 2010. Vastaavasti Permin alueeseen liitetyn entisen Permin Komin autonomisen piirikunnan alueella puhutaan komipermjakin kieltä, jolla oli noin 60 000 puhujaa vuonna 2010.[5] Molemmat komin kielen variantit ovat keskenään täysin ymmärrettäviä. Kolmas komin päävariantti on Jazvan komi, jolla on noin 4 000 puhujaa.[6] Komipermjakki eli perminkomi on kielitieteellisesti komisyrjäänin murre, mutta poliittisista syistä komisyrjäänit ja komipermjakit on pidetty erillään sekä kielellisessä että kulttuurisessa jaossa.[4]
Yhdessä udmurtin kielen kanssa komin kieli muodostaa uralilaisten kielten permiläisen haaran.[4] Tämän haaran kielet polveutuvat kantapermistä, joka lienee hajonnut noin vuosina 800–1000. Permiläiset kielet ovat puhujamäärältään kolmanneksi suurin uralilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten haara. Komi ja udmurtti ovat keskenään jossain määrin ymmärrettäviä. Stefan Permiläinen loi 1300-luvulla jonkin verran kirjallisuutta komin kielen edeltäjällä[4], jota voidaan kutsua myös muinaispermin kieleksi. Näiden kielenmuistomerkkien kieli eroaa melko huomattavasti nykykomista.
- ↑ Glottolog 4.5 - Komi-Zyrian glottolog.org. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Komi vabariik tähistab oma kirjakeele päeva maikuu lõpuni Fenno-Ugria. 21.5.2021. Viitattu 13.8.2021. (viroksi)
- ↑ Komi kirjakeele päev: Бур лун! Сиа бур шуд! Fenno-Ugria. Viitattu 21.5.2023. (viroksi)
- ↑ a b c d Komi - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ Jaak Prozes: Venemaa rahavaloendus ja uurali rahvad (teoksessa Soome-ugri sõlmed 2010-2011), s. 15. Fenno-Ugria, 2012. ISSN 2228-1894.
- ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos, s. 50. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.