Komputationalismi

Komputationalismi eli klassinen teoria on mielenfilosofian teoria, jonka mukaan mieli tai kognitio on automaattinen sääntöjärjestelmä symbolisten representaatioiden manipuloimiseksi. Aivojen katsotaan siis pohjimmiltaan olevan laskentaa suorittava järjestelmä. Yksinkertaistettuna asia usein esitetään niin, että komputationaalisen teorian mukaan aivot toimivat kuin monimutkainen tietokone, ja mieli on aivojen ylläpitämä tietokoneohjelma. Toinen tapa esittää asia on sanoa että "aivot ovat Turingin kone".

Komputationalismi on funktionalistinen, materialistinen ja representationalistinen teoria. Komputationalismin ongelmana on pidetty sitä, että älykkyyden tai tietoisuuden ja vain näennäisesti älykkään tai tietoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä ei ole voitu määritellä tyydyttävästi. Komputationalismi ei kuvaa sitä, miten aivot saavat aikaan sen, että olemme tietoisia subjekteja. Lisäksi pidetään mahdollisena, että syntyäkseen tietoisuus tarvitsee aivoilta laskennan lisäksi joitakin muitakin ominaisuuksia.^[1][2]

Tunnettuja komputationalisteja ovat Jerry Fodor, Zenon Pylyshyn, David Marr, Stevan Harnad ja Steven Pinker.

1. ↑ Searle, John: Minds, Brains and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 1980, 3. vsk, nro 3, s. 417–457.
2. ↑ Searle, John: The Mystery of Consciousness. New York: The New York Review of Books, 1990.