Back Kongresspolen ALS Reino d'o Congreso AN Gædergemōtes Polaland ANG كونغرس بولندا Arabic Zaratu de Polonia AST Polşa çarlığı Azerbaijani Lėnkėjės kuongresa karalīstė BAT-SMG Царства Польскае Byelorussian Царства Польскае BE-X-OLD Полско кралство Bulgarian
| Puolan kuningaskunta Królestwo Polskie (puolaksi) Ца́рство По́льское Tsarstvo Polskoje (venäjäksi) |
|||
|---|---|---|---|
1815–1915 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| osa | reaaliunionia Venäjän keisarikunnan kanssa | ||
| Kuningas |
Aleksanteri I (1815–1825) Nikolai I (1825–1855) Aleksanteri II (1855–1881) Aleksanteri III (1881–1894) Nikolai II (1894–1915) |
||
| Pääkaupunki | Varsova | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 128 500 km² | ||
| Väkiluku | 3 300 000 | ||
| – väestötiheys | 25,7 / km² | ||
| Uskonnot | roomalaiskatolisuus, idän katolinen kirkko, luterilaisuus, reformoitu kirkko, ortodoksinen kirkko | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 9. kesäkuuta 1815 | ||
| – hajosi | 1915 | ||
| Viralliset kielet | puola, venäjä (1860-luvulta alkaen)[1] | ||
| Kielet | jiddiš ja saksa[1] | ||
| Valuutta |
Puolan zloty (1815–1841) Puolan rupla (1841–1915) |
||
| Tunnuslause | Z nami Bóg! (”Jumala kanssamme!”) | ||
| Kansallislaulu | ”Pieśń narodowa za pomyślność króla” | ||
| Edeltäjä |
 Varsovan herttuakunta |
||
| Seuraaja | Veikselin aluepiiri | ||
Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen.
Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.
Kongressi-Puolan korkein hallintoviranomainen ei ollut enää venäläinen varakuningas, vaan Venäjän keisari suoraan personaaliunionissa aina vuoteen 1867, ja sen jälkeen se oli erikoishallinnollinen maakunta. Puolan toisen Venäjän vastaisen kapinan jälkeen vuonna 1867 siitä tuli perustuslaillisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluva maakunta. Puolan sulauttamisesta elimelliseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1905 alkaen seurasi, että puolalaisilla oli myös pieni valtiopäiväedustus Venäjän valtakunnanduumassa.
- ↑ a b Kamusella, Tomasz: The Social and Political History of the Polish Language in the Long 19th Century kamusella.wordpress.com. 24.1.2017. WordPress. Viitattu 23.12.2019.