Konrad II (12. kesäkuuta 990 – 4. kesäkuuta 1039 Utrecht) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija vuosina 1024–1039. Hallitsijana Konrad oli kova ja kiivasluonteinen. Hän käytti usein asevoimaa sekä naapurimaita että omia vasallejaan vastaan. Hänestä alkoi Frankenilaisen hallitsijasuvun aikakausi keisarikunnan valtaistuimella.[1]
Keisarikuntaa aiemmin hallinneen Ottojen suvun sammuttua keisariksi valittiin Ottojen suvun sivuhaaran edustaja, Frankenin herttua Konrad II, joka oli isänsä Henrik von Wormsin isoisän puolison Luidgardin kautta sukua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan perustajalle Otto Suurelle. Luidgard oli Otto Suuren tytär.
<ref>
-elementti; viitettä oe
ei löytynyt