Koti

Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaa-aikaa ja paikka, jossa perheen jäsenet asuvat.

Ihmisen kotiin saavat tulla vieraat vain luvalla ja se nauttii kotirauhaa. Kotirauhalla voidaan myös viitata muuhun asumista häiritsevään tekoon, vaikka se ei tapahtuisi nimenomaisen kodin sisällä. Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.^[1] Kodiksi voi kutsua myös jotain tiettyä kaupunkia, seutua, valtiota tai muuta paikkaa jossa viihtyy erityisen hyvin. Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. Esimerkiksi lapsuudenkotia kutsutaan usein aikuisenakin kodiksi, vaikkei siellä enää asutakaan. Ihmisellä voi siis olla useita koteja, ja koti onkin sekä paikka että mielentila.^[2][3] Kodin tunne jotakin paikkaa kohtaan alkaa kehittyä jo, kun kodista haaveillaan tai sitä suunnitellaan.

Kotona viihtymiseen vaikuttaa erilaisten virikkeiden ja sosiaalisten energioiden lisäksi elämäntilanne ja tulevaisuuden näkymät työn, seurustelun ja/tai opintojen saralla. Epäonnistumisen tunne edellä mainittujen asioiden saralla tai mielenhäiriöt saattavat ajaa ihmisen tilanteeseen, josta seurauksena on kodittomuus. Kodittomuus on subjektiivisempi hyvinvointiin liittyvä käsite kuin asunnottomuus.^[4]

Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia, se on paikka jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kodilla on siis yhteys ihmisen identiteettiin.^[4] Kodiksi voidaan sanoa myös muita kuin paikkoja. Ihminen voi kokea löytäneensä kodin vaikkapa uskonnosta, taiteesta tai hän voi kokea toisen ihmisen läheisyyden kotona olemisen tunteena.

Suomen kielen sana koti on sukua kota-sanalle.^[2][3] Koti-sanan on selitetty tulleen kota-sanasta; sanottiinhan ”menemme kotiin” (eli ”menemme moneen kotaan”), ”tulemme kodista” (eli ”tulemme useasta kodasta”). Myöhemmin kota-sanan monikko (koti-) on poikinut perusmuodossa olevan sanan koti.

1. ↑ Kotirauhan rikkominen Finlex. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 14.10.2013.
2. ↑ ^{a b} Korvela, P. 2003. Together and individually – The dynamics of family members’ gatherings at home. STAKES, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksia 130.
3. ↑ ^{a b} Rauma AL: Kotitaloustiede on nuori ihmistiede Savonlinnan opettajakoulutuslaitos 2004. Viitattu 14.10.2013.
4. ↑ ^{a b} Asunnottomuus ja kodittomuus Turvallinen kaupunki. Viitattu 14.10.2013.