Kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri)

Teatteri (m.kreik. θέατρον, theatron, joon.kreik. θέητρον, theētron; ”katselupaikka”; lat. theatrum)^[1] oli antiikin kreikkalaiselle arkkitehtuurille tyypillinen rakennus, jota käytettiin paitsi kreikkalaisen teatterin tragedioiden ja komedioiden esityksiin, myös muun muassa kansankokouspaikkoina.^[2]

Kreikkalaisia teattereita tunnetaan yli 300 kappaletta, ja niistä arkeologisesti noin 250. Teatterit kehittyivät muotoonsa klassisella kaudella 400–300-luvuilla eaa. Niistä tuli erityisesti klassisen kauden lopulla ja hellenistisellä kaudella kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden tyypillinen rakennustyyppi kautta koko kreikkalaisen maailman. Teattereita oli usein myös merkittävillä pyhäkköalueilla kaupunkien ulkopuolella.^[3][4] Roomalaisella kaudella kreikkalainen teatteri vaikutti roomalaisten teatterirakennusten kehitykseen.

Kreikkalainen teatteri oli käytännössä aina puolikaaren muotoinen. Sen keskiössä oli pyöreä orkhestra eli kuoron (khoros) esiintymisalue. Kreikkalaisia teatterirakennuksia kutsutaan joskus virheellisesti ”amfiteattereiksi”, mutta tämä ei vastaa sanojen alkuperäistä merkitystä. Amfiteatteri viittaa aina nimensä mukaisesti rakennukseen, jossa katsomo kiersi esiintymisalueen kauttaaltaan, ja oli tyypillinen roomalaisille näytännöille rakennetuissa teattereissa, ei koskaan kreikkalaisissa näytelmäteattereissa. Roomalaiset amfiteatterit olivat enemmän sukua kreikkalaisille stadioneille.

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: θέατρον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Orkhestra, paraskenia, proskenion, skene, teatteri”, Antiikin käsikirja, s. 388, 404, 463, 528, 559–560. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
3. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
4. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 244–250, 297–319. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2.