Kristiina | |
---|---|
herttuatar | |
François Clouetin maalaus, 1558 | |
Milanon herttuatar | |
Valtakausi | 1534 – 1535 |
Lothringenin herttuatar | |
Valtakausi | 1544 – 1545 |
Syntynyt |
Christina Oldenburg Marraskuu 1521 tai 1522 Nyborg, Tanska |
Kuollut |
10.joulukuuta 1590 (ikä 68 tai 69) Tortona, Milano |
Puoliso |
Francesco II Sforza (1533–1535) François Ier de Lorraine (1541–1545) |
Lapset |
Karl (1542) Renata (1545) Dorothea (1546) |
Isä | Kristian II |
Äiti | Elisabet Itävaltalainen (1501–1526) |
Kristiina Tanskalainen (1521 tai 1522 – 1590) oli Tanskan prinsessa, josta tuli Milanon ja Lothringenin herttuatar. Hän kuului äitinsä puolelta Habsburgien hallitsijasukuun.
Kristiina syntyi Tanskan kuninkaan Kristian II:n ja Elisabet Itävaltalaisen tyttäreksi. Kristiinan ollessa pikkulapsi hänen isänsä syöstiin vallasta, ja perhe pakeni Alankomaihin, joita hallitsi hänen äidinpuoleinen isotätinsä Margareeta Itävaltalainen. Kristiina ei enää koskaan palannut synnyinmaahansa.[1]
Kristiina oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen aviomies oli Francesco II Sforza, mutta avioliitto jäi lyhyeksi. Koska heillä ei ollut lapsia Francescon kuollessa, avioliittosopimuksen mukaan Milano siirtyi osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja Kristiina sai perinnöksi Tortonan kaupungin.[1]
Jäätyään leskeksi vuonna 1535 Kristiina palasi Alankomaihin, jota hallitsi nyt hänen tätinsä Maria. Useat sukulaiset, kuten eno Kaarle V, pyrkivät järjestämään Kristiinalle avioliiton suvun poliittisen aseman takaamiseksi. Avioliitto Lothringenin herttuan Françoisin kanssa oli onnellinen, ja heille syntyi poika Karl (1542) ja kaksi tytärtä Renata (1545) ja Dorothea (1546). Herttuan poissa ollessa älykäs ja kielitaitoinen Kristiina toimi hänen sijaisenaan ja muutenkin poliittisena neuvonantajana.[1][2][3]
Herttua François kuoli jo 1545, ja Kristiina jäi toisen kerran leskeksi. François oli testamentissaan määrännyt Karlin holhoajiksi sekä veljensä että Kristiinan. Kristiina kuitenkin toimi varsin itsenäisesti. Vuonna 1552 Ranska hyökkäsi Lothringeniin, ja rauha tuli Kristiinalle kalliiksi. Hänen piti luopua sijaishallitsijan tehtävästä ja suostua siihen, että Karl muutti Ranskan hoviin, missä hänestä kasvatettiin puolisoa prinsessa Claudelle. Kristiina ja tyttäret muuttivat jälleen Alankomaihin Maria-tädin suojiin.[3]
Maria kuoli 1558, ja Kristiinan odotettiin saavan Alankomaiden käskynhaltijan tehtävän, mutta sen sai Margareeta Parmalainen. Pettynyt Kristiina muutti Lothringeniin poikansa neuvonantajaksi. Hän yritti saada takaisin perheeseen isänsä valtakuntaa Pohjolasta. Hän yritti järjestää tyttärelleen Renatalle avioliittoa Fredrik II:n kanssa ja tarjoutui Ruotsin Eerik XIV:n liittolaiseksi. Suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet.[3]
Kristiina palasi Tortonaan 1578, missä hän kuoli vuonna 1590.[1]