Kristoffer Baijerilainen | |
---|---|
Tuntemattoman 1500-luvun taiteilijan muotokuva Kristoffer Baijerilaisesta. | |
Tanskan kuningas | |
Valtakausi | 9. huhtikuuta 1440 – 5. tammikuuta 1448 |
Kruunajaiset | 1. tammikuuta 1443 |
Edeltäjä | Eerik Pommerilainen |
Seuraaja | Kristian I |
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi | 13. syyskuuta 1441– 5. tammikuuta 1448 |
Kruunajaiset | 13. syyskuuta 1441 |
Edeltäjä | Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (valtionhoitaja) |
Seuraaja | Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (valtionhoitajat) |
Norjan kuningas | |
Valtakausi | 1. kesäkuuta 1442 – 5. tammikuuta 1448 |
Kruunajaiset | 2. heinäkuuta 1442 |
Edeltäjä | Eerik Pommerilainen |
Seuraaja | Sigurd Jonsson (valtionhoitaja) |
Syntynyt |
26. helmikuuta 1416 Neumarkt in der Oberpfalz |
Kuollut |
5. tammikuuta 1448 (29 vuotta) Helsingborg |
Puoliso | Dorotea Brandenburgilainen |
Suku | Pfalz-Neumarkt |
Isä | Juhana |
Äiti | Katariina Pommerilainen |
Uskonto | roomalaiskatolinen |
Kristoffer Baijerilainen eli Kristoffer III (26. helmikuuta 1418 – 5./6. tammikuuta 1448) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan ja Norjan vuosina 1440–1448 ja Ruotsin vuosina 1441–1448).[1]
Kristofer valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1440 sen jälkeen, kun tanskalaiset olivat erottaneet aiemman unionikuninkaan, Ruotsin kruunun menettäneen Eerik Pommerilaisen. Ruotsia hallitsi valtionhoitajana Kaarle Knuutinpoika Bonde, jonka suostuttelemiseksi hyväksymään kuninkuutensa joutui Kristoffer antamaan Kaarlelle Turun linnan ja suuria läänityksiä Suomesta. Kristoffer valittiin Ruotsin kuninkaaksi ja kruunattiin Upsalan tuomiokirkossa 1441.
Vuonna 1442 Kristofer vahvisti unionikuninkaan valtaa tasoittaneen Kristofferin maanlain, jonka mukaan kuninkaan tuli hallita valtaneuvostoa kuunnellen ja asettaa linnanherroiksi vain Ruotsissa syntyneitä. Kristoffer kuoli vuonna 1448 yllättäen ilman perillisiä, mikä johti jälleen epäselvyyteen Kalmarin unionin jatkosta ja kiistoihin sen hallinnasta.