Kunniatohtori (lat. doctor honoris causa, dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tässä tiedekunnassa. Sen sijaan kunniatohtori on saavuttanut vastaavia ansioita akateemisen maailman ulkopuolella tai hän on muutoin edistänyt tieteellistä tutkimusta erityisen ansiokkaasti. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, mitä yliopisto voi ihmiselle osoittaa.[1][2][3]
Suurin osa kunniatohtoreista on joko jonkin toisen tieteenalan edustajia tai tutkijakollegoita, jotka tiedekunnassa halutaan esimerkiksi kansainvälisten yhteyksiensä takia liittää työyhteisöön. Välillä saatetaan merkittäviä poliitikkoja, kulttuuripersoonia, kuten kirjailijoita, tai muita vaikuttajia nimittää kunniatohtoreiksi.
Kunniatohtorin arvonimi myönnetään yliopiston promootiossa. Etuosa kunniatohtorin arvonimen lyhenteessä riippuu siitä, mikä tiedekunta on arvon myöntänyt; esimerkiksi fil. dr. h. c. on filosofisen tiedekunnan myöntämä.