Kuorevesi | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Jämsä |
|
sijainti |
|
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Koillis-Pirkanmaan seutukunta |
Kihlakunta | Mäntän kihlakunta |
Kuntanumero | 299 |
Hallinnollinen keskus | Halli |
Perustettu | |
Liitetty | 2001 |
– liitoskunnat |
Jämsä Kuorevesi |
– syntynyt kunta | Jämsä |
Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2000) |
– maa | 334,2 km² |
Väkiluku |
2 750 [2] (31.12.2000) |
Kuorevesi on Pirkanmaan maakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta, jossa oli 2 800 asukasta vuonna 2000. Vuoden 2001 alussa toteutuneessa kuntaliitoksessa Kuorevesi liittyi Keski-Suomen puolella sijaitsevaan Jämsän kaupunkiin. Muodollisesti Jämsä ja Kuorevesi muodostivat uuden Jämsän kaupungin.
Kuoreveden naapurikunnat olivat Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Längelmäki, Mänttä ja Vilppula. Aiemmin naapurikuntiin kuului myös Koskenpää, joka liitettiin Jämsänkoskeen vuonna 1969.
Kuoreveden vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1952.[3]
Kuoreveden asutus on keskittynyt Hallin taajamaan ja kunnan kahtia jakavan Kuoreveden rannalle. Kunnan hallintokeskus siirtyi Suinulan kylästä Halliin vuonna 1969. Hallista on matkaa Mänttään ja Jämsään kumpaankin runsaat 20 kilometriä, Tampereelle 105 kilometriä ja Jyväskylään 95 kilometriä.[4]
Kuoreveden kirkko on rakennettu rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla vuonna 1779. Tyyliltään kirkko kuuluu 1700-luvun keskisuomalaisten tornikirkkojen ryhmään, mutta siinä on piirteitä myös lounaissuomalaisista kirkoista. Kirkossa on kolme kelloa, joista vanhimman kuningatar Kristiina lahjoitti pitäjän ensimmäiselle kirkolle vuonna 1648. Kuoreveden kirkko on yksi Suomen harvoista lahjoitusvaroin ylläpidetyistä niin sanotuista uhrikirkoista. Kirkko sijaitsee melko syrjäisellä ja yksinäisellä paikalla Kuorevesi-järveen pistävän niemen kärjessä noin kymmenen kilometrin päässä Hallista luoteeseen.[4]
Kuorevedelle asutettiin jatkosodan jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.[5]
Kuorevedellä toimii vuonna 1955 perustettu kotiseutuyhdistys Kuorevesi-Seura, joka ylläpitää kotiseutumuseota ja julkaisee Kuoreveden Joulu -lehteä.[4][6]