Kuru

Kuru
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Ylöjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°52′45″N, 023°43′45″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	303
Hallinnollinen keskus	Kurun kirkonkylä
Perustettu	1867
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Ylöjärvi Kuru
– syntynyt kunta	Ylöjärvi
Pinta-ala	821,08 km² [1] (1.1.2008)
– maa	717,59 km²
– sisävesi	103,49 km²
Väkiluku	2 759  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	3,84 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [3]
– 0–14-v.	15,6 %
– 15–64-v.	61,5 %
– yli 64-v.	22,9 %
Infobox OK

Kuru on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Se liitettiin Ylöjärveen vuonna 2009. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta,^[2] ja sen pinta-ala oli 821,08 km², josta 103,49 km² oli vesistöjä.^[1] Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km².

Kurun naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi.

Kuru on tunnettu harmaasta ja mustasta graniitistaan, jota viedään kaikkialle maailmaan. Muun muassa Helsingin Kallion kirkon julkisivun kivet ovat peräisin Kurusta. Myös kurulainen metsätalousosaaminen on kuulua – pääosin vuonna 1937 toimintansa aloittaneen Kurun metsäoppilaitoksen (nykyisin osa Tredua) ansiosta. Kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee entisen kunnan alueella.^[4]

Kurun vaakunan suunnitteli Kimmo Kara, ja se vahvistettiin vuonna 1956.^[5]

1. ↑ ^{a b} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
2. ↑ ^{a b} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
4. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 179–184. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
5. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.