| Kustaa Antinpoika Heinikkala | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. tammikuuta 1809 |
| Kuollut | 2. joulukuuta 1904 (95 vuotta) Laitila |
| Ammatti | Talonpoika, rukoilevaissaarnaaja |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Heinikkalan faari |
| Osa artikkelisarjaa |
| Rukoilevaisuus |
|---|
 |
Kustaa Antinpoika Heinikkala (23. tammikuuta 1809 − 2. joulukuuta 1904)[1], tunnettu myös nimellä Heinikkalan faari[2], oli suomalainen 1800-luvun rukoilevaisjohtaja.
Kustaa Heinikkala koki herätyksensä Johan Dahlbergin johtamissa markkinaseuroissa Raumalla ja tuli alusta asti mukaan Laitilaan levinneeseen hyppyherätykseen. Herätyksen tärkeimmät alkuajan johtajat Laitilassa olivat Mikael Kauppi Kodisjoelta sekä Antti Heinikkala Untamalasta. Antti Heinikkalan kuoltua 1837 Kustaa Heinikkala sai aiempaa merkittävämmän aseman Laitilan heränneiden parissa, ja Mikael Kaupin kuoltua 1868 Heinikkalasta tuli Laitilan rukoilevaisten merkittävin johtaja ja hän oli kuolemaansa asti myös koko eteläisen rukoilevaisalueen tärkein johtohahmo.[1] Kun 1880-luvulla Suomessa otettiin käyttöön uusi katekismus, virsikirja ja kirkkokäsikirja, Heinikkala oli merkittävässä roolissa rukoilevaisten päättäessä pitäytyä vanhojen kirjojen käytössä[3]. Heinikkala on haudattu Untamalan kirkon viereen.[2]
- ↑ a b Heino, Harri: Hyppyherätys – Länsi-Suomen rukoilevaisuuden synnyttäjä, s. 99–100, 189. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1976. ISBN 951-9021-16-7
- ↑ a b Untamalan kylä Laitilan kaupunki. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 29.8.2011.
- ↑ Simojoki, Anssi: Vanhan käsikirjan suomalainen messu Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys. Viitattu 28.8.2011.