Back Sikloop Afrikaans صقلوب Arabic السيكلوب ARZ Cíclope AST Sikloplar Azerbaijani Циклоптар Bashkir Циклоп Bulgarian কাইক্লোপ্স Bengali/Bangla Kiklop Breton Kiklop BS
| Kyklooppi | |
|---|---|
 Kyklooppi Polyfemos, Johann Heinrich Wilhelm Tischbeinin maalaus vuodelta 1802. |
|
| Ominaisuudet | |
| Tuntomerkit | yksi iso silmä, jättimäinen vartalo, haisevat hiukset |
| Esiintyminen | Kreikka ja muut Välimeren alueet |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
kreikkalainen mytologia |
| Suhteet | |
Kykloopit (m.kreik. Κύκλωψ, Kyklōps, ”pyöreä silmä”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa. Kyklooppeihin liitetään useita taruja ja urotöitä.[1]
Homeroksen kuvauksissa kykloopit olivat kannibaaleja, jotka elivät karua paimentolaiselämää kaukaisessa maassa, joka perinteiden mukaan oli Sisilia. Hesiodoksen mukaan kykloopit olivat Uranoksen ja Gaian kolme poikaa – Arges (Kirkas), Brontes (Ukkostaja) ja Steropes (Salamoija) – jotka takoivat Zeuksen salamat. Myöhemmät kirjailijat tekivät kykloopeista Hefaistoksen apulaisia. Myöhemmissä kertomuksissa Apollon tappoi kykloopit, koska he olivat tehneet salaman, joka tappoi Apollonin pojan Asklepioksen.[1]
Kykloopit auttoivat Olympoksen jumalia taisteluissa titaaneja vastaan. Kun Kronos kukistui, Zeus vapautti kykloopit ja kiitollisuuttaan kykloopit takoivat Zeukselle ja hänen veljilleen ainutlaatuisia esineitä, kuten Zeuksen salamat, Poseidonin kolmikärjen ja Haadeksen näkymättömäksi tekevän kypärän. Tarujen mukaan Tirynsin ja useiden muiden mykeneläisten kaupunkien muurit olivat kyklooppien rakentamia. Työstämättömistä kivenlohkareista tehtyjä mykeneläisiä muureja kutsutaankin sen vuoksi kyklooppimuureiksi.[1]
Kykloopit olivat myös raakoja ja villejä lammaspaimenia, jotka saattoivat syödä epäonnisia ihmisiä. Jotkut kykloopit olivat merenjumala Poseidonin jälkeläisiä, kuten Odysseiassa esiintyvä kyklooppi Polyfemos. Tunnetussa kohtauksessa Odysseus pakenee Polyfemoksen kynsistä sokaisemalla tämän ainoan silmän.[1] Muinaiset roomalaiset uskoivat kyklooppien työskentelevän Sisiliassa Etna-tulivuoren uumenissa Vulkanuksen johdolla.