Back الغزو التركي لقبرص (1974) Arabic الغزو التركى لقبرص ARZ Kipr əməliyyatı Azerbaijani قیبریس باریش عملیاتی AZB Турэцкае ўварванне на Кіпр Byelorussian Турска окупация на Кипър Bulgarian Turecká invaze na Kypr Czech Türkische Invasion Zyperns German Τουρκική εισβολή στην Κύπρο Greek Turkish invasion of Cyprus English

Kyproksen miehitys

Kyproksen miehitys
Päivämäärä:

20. heinäkuuta – 18. elokuuta 1974

Paikka:

Kypros

Lopputulos:
  • Kyproksen hallituksen ja Kreikan sotilasjuntan kaatuminen 23. heinäkuuta 1974.
  • Kyproksen turkkilaisten itsehallintoalueen perustaminen; muodostui myöhemmin Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi, jota ei ole tunnustettu kansainvälisesti.
  • 140 000[1][2]–200 000[3] Kyproksen kreikkalaisia siirtyi pohjoisesta etelään ja 42 000[4]–65 000[5] kyproksenturkkilaisista siirtyi etelästä pohjoiseen
Aluemuutokset:

36,2% Kyproksen saaren pinta-alasta Turkin miehityksen alaisuudessa[6][7][8][9][10][11]

Osapuolet

 Turkki

 Kypros
 Kreikka
Kreikka EOKA B

Komentajat

Turkki Bülent Ecevit
Turkki Fahri Korutürk
Turkki Rauf Denktaş
Turkki Necmettin Erbakan

Kypros Níkos Sampsón
Kypros Gláfkos Klirídis
Kreikka Faídon Gkizíkis
Kreikka Dimítrios Ioannídis

Vahvuudet

 Turkki 40 000 joukkoja[12]
160–180 M47 ja M48 tankkeja[13]
Kyproksen turkkilaiset enklaavit:
11 000–1 500- 2 000 miestä[14]
Yhteensä: 60 000

 Kypros
12 000 [15]
 Kreikka:
1 800– 2 000 joukkoja[16]
Yhteensä: 14 000

Tappiot

 Turkki 568 kaatunutta (498 Turkin ilmavoimissa, 70 vastarintaliikkeen jäsenistä)
270 siviiliä
803 kadonneita siviileitä[17]
2 000 haavoittuneita[18]
[19][20][21]

4 500–6 000 (sotilas- ja siviiliväestö)[19][20]
 Kypros 1 273 kuollutta [22]
 Kreikka 105 kuollutta
1000–1100 kadonneita[23]
12 000 haavoittuneita [24][25]


Yhdistyneet kansakunnat UNFICYP[26]
9 kuollutta
65 haavoituneita

Kyproksen miehitys (kreik. Τουρκική εισβολή στην Κύπρο, Tourkikí eisvolí stin Kýpro, turk. Kıbrıs Barış Harekâtı tai Kıbrıs Harekâtı) alkoi 20. heinäkuuta vuonna 1974. Siinä Turkin joukot miehittivät muutamassa viikossa noin kolmasosan Kyproksen saaresta eli Kyproksen tasavallan alueesta. Miehitys johti saaren jakoon kreikkalaiseen Kyproksen tasavaltaan ja turkkilaiseen Pohjois-Kyprokseen, joka on de facto voimassa edelleen.

Miehitys alkoi sen jälkeen, kun Kyproksen presidentti Makarios III oli syrjäytetty vallankaappauksessa 15. heinäkuuta[27] maan pääkaupungissa Nikosiassa. Kaappauksen takana olivat kyproksenkreikkalainen Níkos Sampsón[27] ja Ateenassa valtaa pitänyt Kreikan sotilasjuntta.[27] Kaappauksen tarkoituksena oli liittää Kypros Kreikkaan.[27] Kyproksen väestöstä 77 % on kreikkalaisia ja 18 % turkkilaisia. Turkkilaiset asuvat saaren pohjoisosassa nykyisen Pohjois-Kyproksen alueella. Turkin hallitus reagoi levottomuuksiin välittömästi ja lähetti saarelle noin 6 000 miestä ja 40 taisteluvaunua.[28]

  1. ↑ (2007) The EU and Conflict Resolution: Promoting Peace in the Backyard. Routledge, 32. ISBN 9781134123384. 
  2. ↑ (2000) Cyprus: A Troubled Island. Greenwood Publishing Group, 2. ISBN 9780275965334. 
  3. ↑ (2011) Resolving the Cyprus Conflict: Negotiating History. Palgrave Macmillan, 130. ISBN 9781137016270. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Katholieke Universiteit Brussel, 2004 "Euromosaic III: Presence of Regional and Minority Language Groups in the New Member States", p.18
  5. ↑ (2012) The Property Rights of Refugees and Internally Displaced Persons: Beyond Restitution. Routledge, 51. ISBN 9780415579605. 
  6. ↑ Embassy of the Republic of Cyprus in Brussels - General Information mfa.gov.cy. Arkistoitu 21.9.2022. Viitattu 21.9.2018.
  7. ↑ Juliet Pearse, "Troubled Northern Cyprus fights to keep afloat" in Cyprus. Grapheio Typou kai Plērophoriōn, Cyprus. Grapheion Dēmosiōn Plērophoriōn, Foreign Press on Cyprus,　Public Information Office, 1979, p. 15.
  8. ↑ Joseph Weatherby, The other world: Issues and Politics of the Developing World, Longman, 2000, ISBN 978-0-8013-3266-1 p. 285.
  9. ↑ David W. Ziegler, War, Peace, and International Politics, Longman, 1997, ISBN 978-0-673-52501-7, p. 275.
  10. ↑ Nils Ørvik, Semialignment and Western Security, Taylor & Francis, 1986, ISBN 978-0709919513, p. 79.
  11. ↑ Richard D. Caplan, Europe and the Recognition of New States in Yugoslavia, Cambridge University Press, 2005, ISBN 978-0-521-82176-6, p. 104., on the refusal of legal recognition of the Turkish Cypriot state, see S.K.N. Blay, "Self-Determination in Cyprus: The New Dimensions of an Old Conflict", 10 Australian Yearbook of International Law (1987), pp. 67–100.
  12. ↑ Keser, Ulvi (2006). Turkish-Greek Hurricane on Cyprus (1940 – 1950 – 1960 – 1970), 528. sayfa, Publisher: Boğaziçi Yayınları, 975-451-220-5 .
  13. ↑ Η Μάχη της Κύπρου, Γεώργιος Σέργης, Εκδόσεις Αφοι Βλάσση, Αθήνα 1999, s. 253 ((kreikaksi)
  14. ↑ Η Μάχη της Κύπρου, Γεώργιος Σέργης, Εκδόσεις Αφοι Βλάσση, Αθήνα 1999, s. 254 (kreikaksi)
  15. ↑ Η Μάχη της Κύπρου, Γεώργιος Σέργης, Εκδόσεις Αφοι Βλάσση, Αθήνα 1999, s. 260 (kreikaksi)
  16. ↑ Administrator: ΕΛ.ΔΥ.Κ '74 – Χρονικό Μαχών eldyk74.gr. (kreikaksi)
  17. ↑ Haydar Çakmak: Türk dış politikası, 1919–2008, Platin, 2008, 9944137251, s. 688 (turkiksi)
  18. ↑ (1980) Cyprus, a country study. Foreign Area Studies, American University : for sale by the Supt. of Docs., U.S. Govt. Print. Off.. Viitattu 5.12.2012. 
  19. ↑ a b (1997) Encyclopedia of US foreign relations. Oxford University Press. ISBN 978-0-19-511059-3. Viitattu 5.12.2012. 
  20. ↑ a b Tony Jaques (2007). Dictionary of Battles and Sieges: A Guide to 8,500 Battles from Antiquity Through the Twenty-First Century. Greenwood Publishing Group, 556. ISBN 978-0-313-33538-9. Viitattu 5 .12.2012. 
  21. ↑ (19.6.2012) A Companion to Border Studies. John Wiley & Sons, 44. ISBN 978-1-4051-9893-6. Viitattu 5 .12.2012. 
  22. ↑ Καταλόγοι Ελληνοκυπρίων και Ελλαδιτών φονευθέντων κατά το Πραξικόπημα και την Τουρκική Εισβολή Ministry of Foreign Affairs of Cyprus. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 17.7.2015. (kreikaksi)
  23. ↑ Figures and Statistics of Missing Persons Committee on Missing Persons in Cyprus. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 17 .7.2015.
  24. ↑ Artuç, İbrahim; Kıbrıs'ta Savaş ve Barış, Kastas Yayınları, İstanbul 1989, sayfalar 300-304 ve 317-318
  25. ↑ Manizade, Derviş (1975). Kıbrıs: dün, bugün, yarın, 511. sayfa, Yaylacik Matbaası.
  26. ↑ UNFICYP report, found in Γεώργιος Τσουμής, Ενθυμήματα & Τεκμήρια Πληροφοριών της ΚΥΠ, Δούρειος Ίππος, Athens November 2011, Appendix 19, s. 290 (kreikaksi)
  27. ↑ a b c d Vuosikirja 74, s. 165. Makarios syöstiin vallasta. KG, Bertmark Kustannus Oy.
  28. ↑ Vuosikirja 74, s. 166. Turkki ja Kreikka sodan partaalla, turkkilaiset ylivoimaisia. KG Bertmark Kustannus Oy.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy