Laavu

Laavu, joskus myös kovus^lähde?, on ikivanha maastossa käytetty katoksen kaltainen majoite. Laavu on yksinkertaisimmillaan viistosti pystytetty kangas tai muu sellainen kate, jota on käytetty erityisesti tulilla yöpymisessä. Laavun tarkoitus on ollut suojata yöpyjää sateelta sekä heijastaa nuotion lämpöä nukkujaa kohden.

Nykyään laavu on käytössä retkeilymajoitteena, ja siinä on viiston katon lisäksi myös lattia ja seinät sekä usein myös etuseinänä pimennys- tai hyttysverho. Laavusta on olemassa useita erilaisia versioita, kuten laavun ja teltan tai laavun ja kodan välimuotoja. Suuri retkeilykirja (1994) mainitsee sellaisiksi koppilouteen, puolikodan sekä laavuksi pystytetyn kahden teltan yhdistelmän.^[1]

1. ↑ Aulio 1994, 78-80