Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia. |
Lapinlahden Linnut | |
---|---|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1983–2013, 2022– |
Tyylilaji | huumorirock[1] |
Kotipaikka | Helsinki |
Laulukieli | suomi, ruotsi |
Jäsenet |
Pekka Hedkrok, laulu, koskettimet |
Levy-yhtiö |
Lapinlahden Linnut (puhekielessä ”Lapparit”) on helsinkiläinen vuonna 1983 perustettu teatteria ja musiikkia yhdistelevä kokoonpano. Se saavutti läpimurron heti esikoissinglellään ”Lipputangon nuppi” (1985) ja julkaisi vuosina 1985–2007 neljätoista studioalbumia. Yhtye oli suosionsa huipulla 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, jolloin se oli yksi Suomen suosituimmista rock-yhtyeistä. Vuonna 1994 yhtye nousi Suomen singlelistan ykköseksi kappaleellaan ”Köyhän taivas”. Vuosikymmenen lopulla suosio kääntyi laskuun, ja yhtyeen toiminta oli kokonaan tauolla vuosina 2013–2022.
Lapinlahden Lintujen alkuperäisjäsenet olivat Ylioppilasteatterin aktiiveja, jotka talvella 1982–1983 perustivat katusoitto-orkesterin. Myöhemmin yhtyeeseen liittyi ammattimuusikoita, ja jäsenistö on vuosikymmenien saatossa vaihdellut useaasti. Yhtyeen tunnetuin kokoonpano toimi 1989–1990 ja siihen kuuluivat Timo Eränkö (saksofoni), Pekka Hedkrok (syntetisaattori), Matti Jaaranen (trumpetti), Mikko Kivinen (ukulele), Hannu Lemola (rummut), Tapio Liinoja, Veli-Pekka ”Puka” Oinonen (kitara), Heikki ”Hiski” Salomaa (banjo, bouzouki) ja Markku Toikka (saksofoni). Kaikki jäsenet myös lauloivat. Heikki Salomaa kuoli vuonna 2003 ja Timo Eränkö vuonna 2022, minkä jälkeen Matti Jaaranen on ollut ainoa yhtyeen toimintaan vuodesta 1983 jatkuvasti osallistunut jäsen.
Yhtyeen ensimmäiset kappaleet olivat pianovetoista rockia ja humoristisia kupletteja, joiden sanoitukset käsittelivät iloista elämää ja absurdia komiikkaa. 1980-luvun jälkipuoliskolla musiikki siirtyi kohti valtavirran poprockia, ja sanoitukset saivat henkilökohtaisempia ja synkempiä sävyjä. 1990-luvun alussa yhtye uudisti jälleen tyyliään ja alkoi esittää nopeatempoista särökitaravoittoista rockia. Yksittäisissä kappaleissa on ollut vaikutteita myös lukuisista muista tyylilajeista: 1980-luvulla sävellyksissä oli progressiivisen rockin aineksia ja 1990-luvun äänimaailmassa konemusiikin vaikutusta. Alkuvuosina kappaleet olivat lähinnä pianisti Ari ”Arvid” Kettusen säveltämiä, myöhemmin pääasialliseksi säveltäjäksi kohosi kosketinsoittaja Pekka Hedkrok. Suoratoiston aikakaudella yhtyeen kuunnelluimmaksi kappaleeksi on noussut kitaristi Puka Oinosen säveltämä folk-vaikutteinen ”Vanha suomalaisten poikain vitutuslaulu” (1992). Sanoituksia kirjoittivat lähes kaikki jäsenet, mikä heijastui niiden monipuolisiin aiheisiin. Toistuvia teemoja ovat parisuhde ja seksi, elämässään epäonnistuneet miehet, yhteiskunnan epäkohdat, Helsingin elämänmeno sekä erilaiset omaelämäkerralliset tarinat.
Musiikkiesitysten ohella Lapinlahden Lintujen konsertteihin kuuluvat ajankohtaiset ja huumoripitoiset sketsit ja kuvaelmat. Yhtye tunnetaan myös tekemistään radio-ohjelmista ja TV-sarjoista. Sketsisarjat Seitsemän kuolemansyntiä (1988) ja Maailman kahdeksan ihmettä (1990) valittiin Suomen edustajiksi Montreux’n Kultainen ruusu -kilpailuun, ja Maailman kahdeksan ihmettä voitti parhaan dramatisoidun viihdeohjelman Venla-palkinnon. Kuudesti laukeava (1992) teki tunnetuksi sanonnan EVVK.