Lehtikulta

Lehtikulta on ohueksi valssattua ja taottua kultaa, paksuudeltaan noin 0,0001 mm.^[1]

Vuonna 2020 Euroopassa valmistettiin yhteensä noin 25 miljoonaa kultalehteä. Yleensä lehtikullasta käytettävän kullan alkuperä on tuntematonta. Taottavan aineksen tulee olla 99,99-prosenttisen puhdasta.^[2] Lehtikulta valmistetaan kullasta, joka ensin valssataan ja sitten taotaan ohuiksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi kultalehdiksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.^[1] Yhden millimetrin paksuisessa pinossa on päällekkäin noin 10 000 kultalehteä.^{[3] [4]}

1. ↑ ^{a b} Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
2. ↑ HS Helsinki | Raimo Snellman sai neronleimauksen seisottuaan kylmässä joessa – Sen seurauksena helsinkiläisessä ateljeessa alkoi pyöriä uudenlainen kultabisnes Ilta-Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
3. ↑ Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta Yle Uutiset. Viitattu 8.8.2019.
4. ↑ Piippo, Maarit: Kultaus – taivaallista valoa. Glorian Antiikki, Kevät 2000.