Lehtikulta

Lehtikultalevy.
Arkkienkelin katedraali Moskovan Kremlissä kullattuine kupoleineen.
Arkkienkelin katedraali Moskovan Kremlissä kullattuine kupoleineen.
Teija Tuulia Aholan lehtikultateosta Tampereen taidemuseossa Johannes Takasen Rebekan (1877) taustalla.

Lehtikulta on ohueksi valssattua ja taottua kultaa, paksuudeltaan noin 0,0001 mm.[1]

Vuonna 2020 Euroopassa valmistettiin yhteensä noin 25 miljoonaa kultalehteä. Yleensä lehtikullasta käytettävän kullan alkuperä on tuntematonta. Taottavan aineksen tulee olla 99,99-prosenttisen puhdasta.[2] Lehtikulta valmistetaan kullasta, joka ensin valssataan ja sitten taotaan ohuiksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi kultalehdiksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.[1] Yhden millimetrin paksuisessa pinossa on päällekkäin noin 10 000 kultalehteä.[3] [4]

  1. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. HS Helsinki | Raimo Snellman sai neronleimauksen seisottuaan kylmässä joessa – Sen seurauksena helsinkiläisessä ateljeessa alkoi pyöriä uudenlainen kultabisnes Ilta-Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  3. Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta Yle Uutiset. Viitattu 8.8.2019.
  4. Piippo, Maarit: Kultaus – taivaallista valoa. Glorian Antiikki, Kevät 2000.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy