Lossi

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lossi on matkustajaliikenteeseen asetettu pienehkö lautta, jolla on tietty kiinteä kahden päätepisteen välinen reitti. Yleisimmin lossit kulkevat joen, järven tai salmen yli. Lossin päätehtävä on kuljettaa ihmisiä ja yleensä myös ajoneuvoja vesialueen poikki. Suomen kielen sana lossi pohjautuu saksan sanaan Floss, lautta.^[2]

Lautta ja lossi eroavat määritelmänsä mukaan vain ohjausvaijerin osalta. Lossi liikennöi pääasiassa vaijeriin kiinnitettynä ja lautta on vapaasti liikkuva ja ohjattava vesialus.^[3] Vaijeri on päistään kiinni lossin kiinnittymislaitureissa eli kaltureissa. Lossin miehistönä on yleensä vain yksi henkilö, lossinkuljettaja. Koska lossi kulkee vaijeriin kiinnitettynä laiturista laituriin, lossinkuljettajalta ei Suomessa vaadita merenkulun kansipäällystön pätevyyskirjaa. Esimerkiksi Ruotsissa alin kansipäällystötutkinto kuitenkin vaaditaan, ja siellä myös lossinkuljettajan virallinen ammattinimike on befälhavare eli päällikkö.^[4] Suomen eri alueilla ja murteissa lossinkuljettajasta on aiemmin käytetty myös muita nimityksiä kuten lautturi^[5] tai roomari.

Lossin ohjausvaijeri voidaan irrottaa lossista esimerkiksi jäiden tai muiden syiden vuoksi, jolloin lossi kulkee vapaasti ohjattavana aluksena. Osa losseista, kuten Bergön ja Arvinsalmen lossit, ajaa niin sanottua virtuaalivaijeria pitkin. Virtuaalinen ohjausjärjestelmä näyttää lossin sijainnin lauttaväylän keskilinjaan nähden ja avustaa visuaalisesti ja äänisignaalein kuljettajaa pitämään lossin lauttaväylällä. Tämän ratkaisun odotetaan myös yleistyvän, sillä lossien kokonaispainon noustessa fyysisen vaijerin merkitys ohjaamista auttavana tekijänä on pienentynyt ja vaijeri toimii nykyisin lähinnä lossinkuljettajan visuaalisena apuvälineenä.^[6]

Losseja on pyritty vähentämään Suomessa sekä yleisesti ottaen myös koko Euroopassa. Tätä perustellaan käyttökustannusten lisäksi esimerkiksi matkailun tarpeilla ja liikenneturvallisuudella.^{[7] [8]} Työvoimakustannuksia aiheuttavien lauttojen korvaaminen silloilla on vanha ilmiö. Siitä on Suomesta tietoja jo ainakin 1700-luvulta.^[9] Tiehallinto pyrkii vähitellen korvaamaan silloilla kaikki sellaiset lossilinjat, joihin saadaan rahoitus, ja jotka sijaitsevat sellaisissa paikoissa, mihin sillan rakentaminen on mahdollista tai liikenteen sujumisen kannalta hyödyllisempää kuin lossiliikenne.

1. ↑ Lossivahdilla (kuvassa vasemmalla) on vetokapula käsissään.
2. ↑ Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja, s. 249, hakusana lossi. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-08803-X
3. ↑ Minkä vesi erottaa, sen lautta yhdistää, finnferries.fi, 2021, viitattu 9.5.2021
4. ↑ Nyckelroller på en vägfärja Trafikverket. Viitattu 22.11.2022. (ruotsiksi)
5. ↑ Kotisaaren lossi koitui Liljan onneksi Yle Uutiset. 21.9.2017. Viitattu 22.11.2022.
6. ↑ Virtuaalivaijerin käyttö yleistyy losseilla liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 22.11.2022.
7. ↑ Kyläniemen lossin korvaaminen sillalla: yleissuunnitelma (pdf) 2009. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Viitattu 11.5.2013.^{[vanhentunut linkki]}
8. ↑ Kylänimen lossin korvaaminen sillalla, Ruokolahti, Taipalsaari: yleissuunnitelma (Liite 1: valittujan vaihtoehtojen vertailutaulukko (pdf) 2009. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Viitattu 11.5.2013.^{[vanhentunut linkki]}
9. ↑ Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana 1974, 97