Back لويزا أولريكا البروسية Arabic لويزا اولريكا من بروسيا ARZ Луіза Ульрыка Пруская Byelorussian Луиза Улрика Пруска Bulgarian Lovisa Ulrika Breton Luisa Ulrika Pruská Czech Louise Ulrike af Preussen Danish Luise Ulrike von Preußen German Λουίζα Ουλρίκα της Πρωσίας Greek Louisa Ulrika of Prussia English
| Lovisa Ulrika | |
|---|---|
 Kuningatar Lovisa Ulrika, Lorens Pasch nuorempi 1768 | |
| Ruotsin kuningatar | |
| Valtakausi | 25. maaliskuuta 1751 – 12. helmikuuta 1771 |
| Kruunajaiset | 26. marraskuuta 1751 |
| Edeltäjä | Ulrika Eleonoora |
| Seuraaja | Sofia Magdalena |
| Syntynyt |
24. heinäkuuta 1720 Berliini, Preussin kuningaskunta |
| Kuollut |
16. heinäkuuta 1782 (61 vuotta) Svartsjön linna, Ruotsi |
| Hautapaikka | Riddarholmin kirkko |
| Puoliso | Aadolf Fredrik |
| Lapset |
Kustaa III Kaarle XIII Fredrik Aadolf Sofia Albertina |
| Koko nimi | Prinzessin Luise Ulrike von Preußen |
| Suku | Hohenzollern |
| Isä | Fredrik Vilhelm I |
| Äiti | Sophia Dorothea |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |
 |
Lovisa Ulrika (saks. Luise Ulrike); (24. heinäkuuta 1720 Berliini, Preussin kuningaskunta – 16. heinäkuuta 1782 Svartsjön linna, Ruotsin kuningaskunta) oli Preussin prinsessa ja Ruotsin kuningatar vuosina 1751–1771. Hänen puolisonsa oli kuningas Aadolf Fredrik.[1]
Häntä on pidetty pidetty Ruotsin uuden ajan kuningattarista vallanhimoisimpana vehkeilijänä. Hän haaveili valistuneesta itsevaltiudesta ja yritti vaikuttaa politiikkaan puolisonsa etujen ajamiseksi, mutta pettyi toiveissaan. Lovisa Ulrikaa kiitettiin kuitenkin kulttuurin edistäjänä. Suomen Loviisan kaupunki on saanut nimensä hänen mukaansa.[1]
Hän osallistui partisaanitaisteluihin varhain ja otti johdon hovin pyrkimyksissä vahvistaa kuninkaallista valtaa. Hänellä oli suuri vaikutus puolisonsa Aadolf Fredrikin politiikkaan. Vuonna 1756 hän oli liikkeellepaneva voima vallankaappauksessa, jolla yritettiin vähentää valtiopäivien valtaa ja vahvistaa kuninkaan asemaa, mutta nämä suunnitelmat epäonnistuivat. Taistelu kiihtyi valtaistuimenvaihdoksen jälkeen vuonna 1751, ja vuosina 1755–1756 tämä johti epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen. Myöhemmin hänet jätti varjoonsa poika kruununprinssi Kustaa ja kuningas Aadolf Fredrikin kuoleman jälkeen hänen poliittinen roolinsa oli ohitse.[2]
.jpg)
- ↑ a b Mäkelä-Alitalo, Anneli: Lovisa Ulrika Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4.. 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ Queen Lovisa Ulrika www.kungligaslotten.se. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)