| Osa artikkelisarjaa |
| Luterilaisuus |
|---|
 |
Luterilainen jumalanpalvelus (saks. Gottesdienst, ruots. Gudtjänst) tarkoittaa luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämään kuuluvaa tapahtumaa, kuten esimerkiksi messua, kastetta, hautaan siunaamista tai rukoushetkeä. Luterilaisen käsityksen mukaan myös arkinen elämä on jumalanpalvelusta.[1] Martti Lutherin 1500-luvulla laatimat liturgiat vaikuttavat yhä nykyiseen luterilaiseen jumalanpalvelukseen. Nämä alkuperäiset liturgiat ovat kokeneet myöhemmin 1700-luvulla muutoksia pietistisen matalakirkollisuuden, tunnustuksellisen restauraation ja korkeakirkollisuuden myötä.[2]
Luterilainen jumalanpalvelus heijastaa yhteistä ekumeenista linjaa sanan ja sakramentin välisestä tasapainoa. Suomessa luterilaiseen messuun sisältyy avaussanat, rippi, kolme raamatunlukua, saarna ja uskontunnustus, esirukous ja kolehti, ehtollinen ja lähettäminen.[3]
Suomessa seurakunnan yhteistä luterilaista jumalanpalvelusta vietetään yleensä sunnuntaisin ja sitä pidetään seurakunnan elämän ja toiminnan keskuksena. Luterilaista jumalanpalvelusta johtaa liturgina oleva pappi. Musiikista vastaa kanttori ja kirkkotilan valmisteluista suntio sekä mahdollisesti vapaaehtoisest. Seurakuntalaiset voivat osallistua palvelutehtäviin, kuten esimerkiksi raamatuntekstien lukemiseen, lauluun ja soittamiseen, rukousavustajana toimimiseen sekä kolehdinkantajana. Seurakuntalaisten on myös mahdollista suunnitella ja valmistella jumalanpalveluksia.[1]
- ↑ a b Jumalanpalvelus Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 15.11.2024.
- ↑ Webber, R.: Worship: Protestant, s. 1288. (Teoksessa Dictionary of Christianity in America) Inter Varsity Press, 1990. ISBN 0-8308-1776-X
- ↑ Messu eli jumalanpalvelus Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 15.11.2024.