Back Lutesium Afrikaans ሉቴቲየም Amharic ल्यूटेटियम ANP لوتيشيوم Arabic لوطيسيوم ARY لوتيشيوم ARZ Luteciu AST Lutesium Azerbaijani Lutésium BAN Lutesyo BCL
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | lutetium | ||||
| Tunnus | Lu | ||||
| Järjestysluku | 71 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 9,841 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2,6 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1907, Georges Urbain ja Carl Auer von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 174,9668(1)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 (217) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 187±8 pm pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f145d16s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen tiivispakkaus (hcp) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 936 K (1 663[2] °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 675 K (3 402[2] °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 414[2] kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | noin 22 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,27 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,154 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1,8×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 16,4 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-94-3 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Lutetium (lat. lutetium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Lu ja järjestysluku 71. Lutetium on lantanoidien sarjan viimeinen alkuaine, ja se kuuluu harvinaisiin maametalleihin. Se on eräs harvinaisimmista lantanoideista ja se esiintyy tavallisesti yttriumin kanssa. Sitä käytetään joskus metalliseoksissa, iänmäärityksessä ja katalyyttinä.[3][4][5][6]
Lutetium on hopeanvalkoinen korroosiota kestävä kolmiarvoinen metalli, joka on suhteellisen vakaa ilmassa ja on harvinaisista maametalleista raskain ja kovin.[7] Joskus lutetium luokitellaan ryhmän 3 siirtymäalkuaineeksi.[8]
Lutetiumia on hyvin kallista tuottaa suuria määriä, ja siksi sen kaupallinen käyttö on vähäistä.[7] Sitä tuotetaan vuosittain vain noin 10 tonnia, ja se on harvinaisista maametalleista kalleinta: puhtaan (99,9 %) lutetiumin hinta vuonna 2016 oli noin 100 dollaria grammalta, ja se on siten kalliimpaa kuin paremmin tunnetut arvometallit kulta, hopea tai platina.[6][9]
- ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 273. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Greenwood & Earnshaw s. 1233 Viite Googlen teoshaussa
- ↑ Lutetium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Emsley s. 240
- ↑ Krebs s. 302
- ↑ a b Hamilo, Marko: Pariisin nimikkoaine on metalleista kallein Helsingin Sanomat. 14.3.2006. Arkistoitu Viitattu 8.7.2010.
- ↑ a b Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 98. Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ Emsley s. 242
- ↑ Haynes, William M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–21. (97. painos) CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.4.2018). (englanniksi)