Luulajansaame | |
---|---|
Luulajansaamen kielialue: 4. |
|
Oma nimi | julevsámegiella |
Muu nimi | luulajanlappi |
Tiedot | |
Alue |
Ruotsi Norja |
Puhujia | 650–2 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | smj |
ISO 639-3 | smj |
Luulajansaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, piitimensaame, uumajansaame ja eteläsaame.
Luulajansaame on vakavasti uhanalainen kieli, ja sitä puhuvat pääosin luulajansaamelaiset. Sillä on erään arvion mukaan noin 2 000 puhujaa.[1] Heistä suurin osa asuu Ruotsissa lähinnä Jällivaaran ja Jokimukan alueilla, loput Norjassa[1], jossa esimerkiksi Hamarøyssa luulajansaamella on virallinen asema.[2] Toisen lähteen mukaan Ruotsissa asuisi vain noin 500 luulajansaamen puhujaa.[3] Vuonna 2015 luulajansaamen puhujien kokonaismääräksi arvioitiin 650.[4]
Kieli on 1800-luvulta saakka ollut jatkuvasti myös kirjallisessa käytössä, jonka pani alulle Lars Levi Laestadius[5], itsekin luulajansaamen puhuja. Ruotsin Jokimukassa voi kouluopetusta saada päiväkodista lukioon saakka luulajansaameksi.[3] Ruotsin yliopistoista luulajansaamea voi opiskella Uumajan yliopistossa, saamen kielen aineenopettajakoulutuksessa.[6] Myös Nord-yliopistossa Norjan Bodøssä voi opiskella luulajansaamea.[7]
Norjan yleisradioyhtiö Norsk Rikskringkasting NRK lähettää uutisia luulajansaameksi[8].
<ref>
-elementti; viitettä hamaroy.kommune.no-om
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä samer.se-Lulesamiska
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä forskning.no-6.12.2015
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä umu.se-lärarutbildning
ei löytynyt