Luumarja on mehevien hedelmien tyyppi, jossa maltokerroksen keskellä on yleensä vain yksi, hedelmän kovan sisäosan eli endokarpin (arkikielessä ”kiven”) ympäröimä siemen.[1]
Luumarjoja ovat muun muassa ruusukasveihin kuuluvan tuomien (Prunus) sukuun kuuluvien puiden hedelmät, kuten kirsikka, luumu, persikka, manteli ja aprikoosi[1] sekä myös samaan sukuun kuuluvan tuomen ”marjat”. Samaan heimoon kuuluvilla vatukoilla (Rubus), kuten vadelmalla, mesimarjalla ja lakalla on monen pienen yhteenkasvaneen luumarjan muodostama hedelmystö, kerrattu luumarja eli kerrannaisluumarja.[1] Luumarjoja on moniin muihinkin heimoihin kuuluvilla kasveilla, esimerkiksi oliivi, taateli, mango ja saksanpähkinä.[1] Myös kookospähkinä on rakenteeltaan luumarja, sillä sen ohuen kuitukerroksen sisällä on suurikokoinen endokarppi, jonka sisällä olevassa siemenessä on syötävä siemenvalkuainen.[2]