MS-tauti

Multippeliskleroosi
MS-tautiin liittyvä demyelinisoiva tulehdus mikroskoopilla. Värjäyksessä makrofagi-tulehdussolut näkyvät ruskeina.
Luokitus
ICD-10	G35
ICD-9	340
OMIM	126200
Tautitietokanta	8412
MedlinePlus	000737
MeSH	D009103
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

MS-tauti eli multippeliskleroosi eli keskushermoston pesäkekovettumatauti (lyhenne MS^[1]) on krooninen keskushermoston hajapesäkkeinen tulehdussairaus, jonka oireet aiheutuvat valkean tai harmaan aivoaineen vaurioitumisesta sekä tulehduksen kemiallisten välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin.^[2]

MS-tauti rikkoo hermosoluja ympäröivän myeliinivaipan, jonka tehtävänä on suojata solua ja helpottaa hermoston sähköimpulssien kulkua. Myeliinivaipan vaurio johtaa sen alta paljastuvan hermon tuhoutumiseen.^[3]

Nykyisin arvellaan, ettei MS-tauti olisi yksi sairaus, vaan kirjo useita eri sairauksia.^[4]

Suurin osa tutkijoista pitää MS-taudin oireita aiheuttavia sairauksia autoimmuunitauteina^[5]. MS-potilailla havaittu aivo-veriesteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin tukevan 1970-luvulla esitettyä teoriaa, jonka mukaan MS-tauti johtuisi päinvastoin immuunipuutoksesta eli immuunijärjestelmän puutteellisesta kyvystä eliminoida elimistöön päätyneitä mikrobeja^[6]. Tätä teoriaa näyttäisi tukevan se havainto, ettei tulehduksen sammuttaminen immuunipuolustuksen toimintaa hillitsevillä hoidoilla kykene estämään sairauteen liittyvien kudosvaurioiden syntymistä. Selityksenä on se, että MS-tautiin liittyvät kudosvauriot ja kudoskato eivät edellytä kudosten inflammaatiota.^[7]

Myeliinin vaurioituminen heikentää keskushermoston hermosäikeissä kulkevien sähköisten viestien kulkua, mikä ilmenee hermostollisina oireina. Akuutin myeliinituhon jälkeen myeliiniä voi kasvaa takaisin ja oireet saattavat osin parantua. Tulehdusreaktion aiheuttama myeliinin, aksonien ja hermosolujen vaurioituminen ja arpeutuminen^[8] johtaa kuitenkin yleensä ajan mittaan toimintakyvyn pysyvään heikkenemiseen.^[9][10] Puolet Suomen MS-potilaista sai osa- tai kokoaikaista työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2014^[11].

Ruotsissa ja Britanniassa on havaittu, että MS-potilailla on lähes kaksinkertainen itsemurhakuolleisuus muuhun väestöön nähden^[12].

1. ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 24.5.2013.
2. ↑ Laura Airas. Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä - mitä kerron potilaalle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(11):1201–7.
3. ↑ MS-tauti Hyvä Terveys. 24.9.2009. Viitattu 2.10.2021.
4. ↑ MS-tautia ei osata parantaa, mutta lääkkeillä pystytään lykkäämään ja lievittämään sen pahenemisvaiheita. Hyvä Terveys 24.9.2009.
5. ↑ Immune mediated disease. National MS-Society
6. ↑ Lamoureux G. et al: Multiple sclerosis: a multi-specific immune deficiency disease. Ann Immunol (Paris). 1977 Jan-Mar;128(1-2):531–6.
7. ↑ Mithu Storoni, Gordon T. Plant: The Therapeutic Potential of the Ketogenic Diet in Treating Progressive Multiple Sclerosis Multiple Sclerosis International. 2015. Viitattu 4.3.2020. (englanniksi)
8. ↑ Astrocyte characterization in the multiple sclerosis glial scar. Neuropathology and Applied Neurobiology (2003), 29, 434–444
9. ↑ Elovaara ym. 2006, s. 107
10. ↑ Donaghy, Michael: ”Weakness II: Spinal cord lesions”, Neurology, s. 64. Second edition. Oxford University Press, 2005. ISBN 978-0-19-852636-0. (englanniksi)
11. ↑ Kelan tilastollinen vuosikirja 2014, sivu 47. http://www.kela.fi/documents/10180/1630875/Kelan_tilastollinen_vuosikirja_2014.pdf/44e2ca21-0dac-4320-bd42-a03a6757ea62 (Arkistoitu – Internet Archive)
12. ↑ Pauline Anderson: Suicide Rate Almost Double in Patients with MS. Medpagetoday.com 8.10. 2015